Kokoomus otti ensi kertaa myönteisen kannan Suomen Nato-jäsenyyteen puoluekokouksessaan Joensuussa kesäkuussa 2006. Nykyinen puolueen päätöksen sanatarkka muoto on Kannatamme Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Puoluekokous 2020 halusi, että se tapahtuu lähivuosina.
Verkkouutiset kävi läpi kokoomuksen Nato-linjausten sanamuotoja ja niiden kehittymistä.
Ensimmäinen Nato-jäsenyydelle myönteinen kokoomuksen lausuma syntyi 2006 puoluekokoukselle tehtyjen aloitteiden käsittelyn yhteydessä.
Brysselin kansallisseura, Polvijärven kokoomus ja Hämeen kokoomusnuoret olivat 2006 kukin tahoillaan tehneet aloitteet, joiden ytimessä oli esitys siitä, että Suomen on liityttävä Natoon.
Jyrki Kataisen tuolloin johtama kokoomuksen puoluehallitus oli laatinut noihin kolmeen aloitteeseen yhteisen, perusteellisen vastausjohdannon. Sen väliotsikoissa todettiin, että ”2000-luvun NATO on rauhanorganisaatio”, ”Laajennettu rauhankumppanuus on tunnustus Suomen NATO-aktiivisuudesta” ja ”Jäsenyys Natossa ei olisi dramaattinen muutos”:
”Kokoomuksen mielestä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Kokoomus korostaa, että Suomen puolustaminen ja sen eteen tehdyt ratkaisut edellyttävät kansalaisten laajaa tukea. Puolustusliitto Naton jäsenyydelle tulee olla valtiojohdon, eduskunnan ja kansalaisten selvä tuki. Asiasta on järjestettävä kansanäänestys.
Kokoomus haluaa edistää avointa ja perusteellista keskustelua liittoutumisvaihtoehdosta sekä vahvistaa laaja-alaista kansallista yhteisymmärrystä Suomen turvallisuuspolitiikasta.”
Näin kokoomus oli ottanut avoimesti Nato-myönteisen kannan. Se säilyi tämän jälkeen tulleissa puoluekokouksissa vastaavana.
Vuoden 2016 puoluekokouksessa Lappeenrannassa siihen tuli lisämuutos. Kansalliset Jatko-Opiskelijat -niminen kokoomusosasto oli tehnyt puoluekokousaloitteen otsikolla ”Naton jäsenenä Suomi ei jää yksin”. Puoluehallitus antoi siihen vastauksen, jonka puoluekokous hyväksyi ”riittävänä selvityksenä”. Siinä todettiin näin:
”Puoluehallitus yhtyy Kansallisten Jatko-Opiskelijoiden näkemykseen siitä, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta. Puoluekokouksessa käsittelyssä olevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kannanotossa todetaan seuraavaa:
Kokoomuksen mielestä Suomen ja Ruotsin tiivistyvää puolustusyhteistyötä tulee jatkaa, ja se tulee ulottaa myös kriisiajan yhteistyöhön. Mahdollinen valtiosopimus syvemmästä puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa olisi Suomen ja Itämeren alueen turvallisuutta täydentävä, mutta ei Nato-jäsenyyttä korvaava vaihtoehto. Edes pitkälle viety Suomen ja Ruotsin puolustusliittojärjestely ei yksin riitä takaamaan maidemme turvallisuutta.
Suomen kannalta on merkittävää, että Ruotsissa Nato-jäsenyyden todennäköisyys on koko ajan kasvanut. Tästä on esimerkkinä koko porvariallianssin julkilausuttu myönteinen Nato-kanta. On välttämätöntä, että Suomella on hyvä tilannekuva Ruotsin Nato-keskustelun tilasta. Suomen ja Ruotsin yhteistyötä tulee syventää myös ulkopolitiikan puolella. Vaikkei Suomi voi jättää ratkaisua Ruotsin käsiin, olisi Nato-jäsenyyden arviointi perusteltua tehdä tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kanssa.
Kokoomus on vuoden 2006 puoluekokouspäätöksestä alkaen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä. Jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa. Samalla Nato-jäsenyys liittäisi Suomen selkeämmin osaksi lännen kollektiivisia turvallisuusratkaisuja ja arvoyhteisöä. Naton tavoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi ovat myös yhteensopivat Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa.
Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteissa. Kokoomus katsoo, että Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuosina. Kyse on prosessista, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua ja avointa keskustelua sekä kotimaassa että kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Suomen tulee toimia läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa, koska maamme jakavat saman turvallisuusympäristön. Avoimuus keskusteluissa hälventää myös Venäjän epäluuloja.
Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen puolustusta, mutta ei korvaisi oman puolustuskyvyn ensisijaisuutta. Jäsenyys ei muuttaisi Suomen maanpuolustuksen perusperiaatteita: koko maan puolustamista ja yleistä asevelvollisuutta. Nato-jäsenyys ei myöskään estäisi rakentavia Venäjä-suhteita. Esimerkiksi Norja on pyrkinyt tähän muun muassa siten, ettei sillä ole ulkomaisia tukikohtia eikä Nato-joukkoja rajan läheisyydessä.”
Uutta tässä 2016 kannanotossa oli se, että maininta kansanäänestyksestä jätettiin tarkoituksella pois.
Nato-kirjaukset selkiytyivät hieman myös vuosien 2016, 2018 ja 2020 kokoomuksen puoluekokouksien asiakirjoissa. Vuoden 2020 Porin puoluekokous hyväksyi lähivuosien tavoiteohjelman, jossa todettiin näin:
” * Nato-kumppanuus on Suomelle elintärkeä, ja se vaikuttaa monin tavoin Suomen ja lähialueidemme turvallisuuteen. Yhteistyö Naton kanssa varmistaa yhteensopivuuden Naton jäsenmaiden kanssa.
* Kannatamme Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Se vahvistaa Suomen turvallisuutta. Suomen on haettava jäsenyyttä lähivuosina.”
Viimeisimmille puoluekokouksille tehdyissä aloitteissa haluttiin kiirehtiä asiaa. Kokoomuksen Porin 2020 puoluekokous sai käsiteltäväkseen jälleen Kansallisten Jatko-Opiskelijoiden aloitteen asiasta, nyt otsikolla ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen puolustusta ja turvallisuutta”.
Puoluekokous hyväksyi käsittelyssä seuraavan lausuman, joka edustaa siis tuoreinta kokoomuksen Nato-linjausta:
”Kansalliset jatko-opiskelijat toteaa aivan oikein, että Kokoomuksella on jo vuodesta 2006 ollut voimassa oleva puoluekokouskanta Nato-jäsenyyden puolesta. Tätä kantaa on useissa puoluekokouksissa sittemmin tarkennettu ja vahvistettu, joten linja on moneen kertaan julki lausuttu ja siten varmasti selkeä. Kahdessa edellisessä puoluekokouksessa eli vuosina 2016 ja 2018 hyväksyttiin ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiakirjat ”Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla” sekä ”Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla 2.0”, joissa molemmissa myönteinen kanta toistettiin.
Nato-jäsenyys liittäisi Suomen selkeämmin osaksi lännen kollektiivisia turvallisuusratkaisuja ja arvoyhteisöä. Naton tavoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi ovat myös yhteensopivat Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Jäsenyys ei muuttaisi Suomen maanpuolustuksen perusperiaatteita: koko maan puolustamista ja yleistä asevelvollisuutta. Nato-jäsenyys ei myöskään estäisi rakentavia Venäjä-suhteita.
Jäsenyys Natossa lisäisi Suomen turvallisuutta ja uhkiin varautumiseen liittyviä kykyjä myös muiden kuin perinteisten turvallisuushaasteiden ja uudempien, esimerkiksi kyberuhkien hallinnassa ja torjunnassa. Esimerkiksi vuoden 2020 koronakriisin yhteydessä Nato on omalta osaltaan auttanut jäsenmaitaan koronapandemiaan vastaamisessa. Vaikka Suomessa koronainfektioon sairastuneiden määrä ei toistaiseksi ole noussut kansainvälisesti vertaillen korkeaksi, on tietenkin aivan ajateltavissa, että tämänkin kaltainen apu saattaisi joskus
tulevaisuudessa olla myös meille tarpeen. Vaikka Suomi tekeekin Naton kanssa yhteistyötä, se ei tietenkään saa vastaavia hyötyjä kuin jäsenmaat. Ja tietenkin, kun jäsenyys puuttuu, puuttuu sen mukana kaikkein tärkein eli artikla 5:n sisältämät turvatakuut.
Viimeaikaisissa puoluekokousasiakirjoissa on toistettu näkemys, jonka mukaan Nato-jäsenyyttä on haettava lähivuosina. Tämä on puolueen voimassa oleva kanta, ja puoluehallitus katsoo, ettei ole aihetta muuttaa tätä näkemystä. Asia on esitetty tämän kanssa yhdenmukaisella tavalla myös puoluekokouksessa käsiteltävänä olevassa laajassa poliittisessa ohjelmassa. Sen yhteydessä puoluehallitus toivoo selkeän Nato-kannan tulevan puoluekokouksen päätökseksi osana laajempaa kokonaisuutta turvallisuus- ja kansainvälispoliittisia linjauksia. Puoluehallitus pitää selvänä myös, että myönteisen Nato-kantamme toteutumisen edistämiseksi on tehtävä konkreettisia toimia.”
