Venäjän hyväksi länsimaissa operoivien niin sanottujen vaikuttaja-agenttien ja luottamuksellisten kontaktien toimintaan on tuoreen analyysin mukaan erittäin vaikea puuttua.
– Kremliä tukevien näkemysten levittäminen tai sen tavoitteiden edistäminen eivät ole rikoksia varsinkaan, se tapahtuu ”ideologisen tai poliittisen hengenheimolaisuuden” pohjalta, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen julkaisema analyysi toteaa.
Vaikuttaja-agentin käsite juontaa juurensa kylmän sodan ajalta. Sillä tarkoitettiin alun perin Neuvostoliiton tiedusteluelinten ohjeiden mukaisesti toimivaa henkilöä, joka käyttää virallista tai näkyvää asemaansa ja muita keinoja vaikuttaakseen kohdemaan politiikkaan tai kansalaismielipiteeseen. Vaikuttaminen saattaa kohdistua myös tiettyihin nimenomaisiin prosesseihin sekä viranomaisten ja poliittisten organisaatioiden toimintaan.
Määritelmällisesti vaikuttaja-agentti tietää toimivansa vieraan valtion hyväksi ja hän saa toiminnastaan korvauksen. Siinä he eroavat niin sanotuista luottamuksellisista kontakteista – kohdemaan kansalaisista, jotka toimittavat tietoa ja tekevät palveluksia vieraan valtion tiedustelupalveluille sitoumuksetta.
– Luottamukselliset kontaktit voivat väittää – ja toisinaan jopa aidosti uskoa – kommunikoivansa venäläisten diplomaattien tai vain ystävällisten venäläisten eikä Venäjän tiedustelupalvelujen upseerien kanssa, hybridikeskuksen analyysi sanoo.
– On loogista olettaa, että ainakin osa niistä henkilöistä, joita kutsutaan hyödyllisiksi idiooteiksi (termi, joka on ilmeisen virheellisesti kirjattu Leninin nimiin), saattaa esiintyä luottamuksellisina kontakteina Venäjän tiedustelupalvelujen kortistoissa.
Läntisten tiedustelupalvelujen on analyysin mukaan käytännössä miltei mahdotonta luotettavasti erottaa, ketkä ovat Venäjän palveluksessa olevia vaikuttaja-agentteja ja ketkä vain Venäjän hyväksi toimivia luottamuksellisia kontakteja. Vielä epäselvempi on rajanveto luottamuksellisten kontaktien ja pelkkien ”hyödyllisten idioottien” välillä.
Venäjän toimiin voidaan vastata
Kylmän sodan aikaiseen KGB-sanastoon kuului aktiivisten toimenpiteiden käsite, jolla viitattiin kohdemaiden politiikkaan kohdistuvaan vaikuttamiseen. Tyypillisesti pyrkimyksenä oli kylvää epäluottamusta länsivaltojen välille ja horjuttaa Yhdysvaltain asemaa.
Vaikka aktiivisista toimenpiteistä ei Venäjällä enää puhuta, ne eivät hybridikeskuksen analyysin mukaan ole Venäjän tiedustelupalvelujen keinovalikoimasta mihinkään kadonneet. Jopa Venäjän ulkomaantiedustelusta säädetyssä laissa viitataan tukitoimenpiteisiin, jotka ovat pääteltävissä aiemman aktiivisten toimenpiteiden käsitteen poliittisesti korrektiksi vastineeksi.
Useiden länsimaiden äskettäin toteuttamat diplomaattistatuksella toimineiden venäläisten karkotukset saattavat analyysin mukaan jossain määrin vaikeuttaa Venäjän tiedustelupalvelujen toimintaa. Niiden länteen kohdistuva tiedustelutoiminta ja siihen liittyvät vaikuttamistoimet eivät kuitenkaan katoa, vaan korkeintaan muuttavat muotoaan.
Hybridikeskuksen analyysi sisältää joukon suosituksia keinoista, joilla Venäjän aggressiiviseen tiedustelutoimintaan tulisi vastata.
– Lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa huomion tulisi kohdistua kysymykseen vaikuttaja-agenteista ja erityisesti luottamuksellisista kontakteista. Lainsäätäjille tämä on vaikea pähkinä purtavaksi. Nykyisten veronkiertoa ja rahanpesua koskevien lakien kehittäminen ja asianmukainen toimeenpano sekä lobbaustoiminnan saattaminen nykyistä läpinäkyvämmäksi kaventaisivat kuitenkin keinoja, jolla vaikuttaja-agentit ja luottamukselliset kontaktit toimivat.
Analyysi kehottaa lisäämään poliitikkojen, diplomaattien, toimittajien, akateemisen maailman, ajatushautomojen ja suuren yleisön tietoisuutta Venäjän tiedustelupalvelujen vaikuttamisoperaatioissaan käyttämistä toimintatavoista.
Myös tietoturvakysymyksiin olisi analyysin mukaan kiinnitettävä olennaisesti nykyistä enemmän huomiota. Venäjän tiedustelupalvelut voivat käyttää hyväkseen kaikenlaisia vuotoja ja tietomurto-operaatioita, ja niiden avulla saatua informaatiota voidaan syöttää venäläisiin propagandakanaviin.
Venäjän tiedustelutoiminnan torjunnassa perinteisilläkin keinoilla on edelleen oma, tärkeä roolinsa.
– On sanomattakin selvää, että erittäin korkeatasoinen vastatiedustelutyö on torjuntatoimien kannalta olennainen asia, analyysi muistuttaa.
Hybridikeskuksen teettämän analyysin on laatinut tohtori Ivo Juurvee, joka toimii Kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) turvallisuus ja resilienssi -tutkimusohjelman johtajana Tallinnassa.
