Eurooppa on liian riippuvainen yhdysvaltalaisesta teknologiasta, sanoo Helsingin yliopiston akatemiatutkija Matti Ylönen.
Eurooppaa on kritisoitu siitä, ettei se panostanut Kylmän sodan jälkeen riittävästi puolustuspolitiikkaan. Ylösen mukaan se unohti myös kilpailupolitiikan.
– Siinä olisi voitu tehdä selkeästi enemmän, vaikka Eurooppa on viime vuosina herännyt. Liian pitkään kilpailupolitiikka oli sitä, että jos palvelun sai halvalla tai kuten Facebookin tapauksessa ilmaiseksi, niin isompia ongelmia ei nähty, Ylönen toteaa Verkkouutisten haastattelussa.
Hänen mukaansa vapaakaupan ihanteisiin on suhtauduttu liian naiivisti.
– Kiina käytti samaan aikaan kauppapolitiikan työkaluja suojatakseen markkinoita. Kiinaan pääsikin kehittymään aitoja kiinalaisia vaihtoehtoja, joilla tuettiin innovaatiotuella. Euroopassa on haluttu ripustautua 90-lukulaiseen globalisaation maailmaan, jota ei ole enää hetkeen ollut olemassa.
Merkittävinä edistysaskeleina Ylönen mainitsee digimarkkinasäädöksen ja digipalvelusäädöksen. Hänen mukaansa on mielenkiintoista nähdä, miten tehokkaasti näihin liittyvää sääntelyä toimeenpannaan.
– On aivan selvää, että Euroopassa ei olla tarpeeksi kiinnitetty huomiota kilpailupolitiikkaan. Nyt olisi hyvä aika herätä ja kun tuntee [Yhdysvaltain presidentti Donald] Trumpin tavan tehdä politiikkaa, niin nyt olisi hyvä laittaa kova kovaa vastaan.
Euroopassa olisi tutkijan mielestä pitänyt herätä viimeistään, kun Meta osti Instagramin ja WhatsAppin. Keskustelua käytiin Brysselin kuplassa eikä siitä tullut valtavirtaa. EU ryhtyi toimiinkin, esimerkiksi vuonna 2019 säädetyllä Gaia-X-aloitteella, mutta tulokset olivat heikot.
– Isot yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset yhtiöt asemoivat itsensä eri työryhmien ytimiin. Koko aloite lässähti siihen. Nyt Euroopassa on iso keskustelu Euroopan teknologisesta suvereniteetista. Tarvitsemme konkreettisia tiekarttoja, jotta pystymme aidosti luomaan eurooppalaisia vaihtoehtoja Euroopan ulkopuolisille toimijoille, joista olemme varsin riippuvaisia.
Matti Ylösen mukaan Euroopalla on nyt hyvä paikka olla tiukkana. Euroopan unionin varapuheenjohtaja ja digiasioista vastaava komissaari Henna Virkkunen (kok.) on tässä tärkeässä roolissa.
Mutta mikä olisi Trumpin Yhdysvaltojen vastareaktio, jos ja kun Eurooppa sääntelisi amerikkalaisia teknologiajättejä nykyistä kovemmin?
– En näe siinä suurta riskiä, jos vaikka X vetäytyisi Euroopasta. Pystymme elämään ilmankin ja on olemassa myös eurooppalaisia vaihtoehtoja. Sen sijaan Googlen ja sen palvelimien kohdalla olemme aika riippuvaisia.
Muuttuuko USA:n kilpailupolitiikka?
Yhdysvalloissa monopolien valta-asemaan herättiin presidentti Joe Bidenin kaudella. Nyt tilanteeseen saattaa tulla muutos. Maailman rikkainta miestä, X:n ja Teslan omistaja Elon Muskia on kutsuttu presidentti Trumpin first buddyksi.
Donald Trumpin virkaanastujaisissa istui joukko teknologiajättien mahtimiehiä.
– Olen huolissani tilanteesta monella tasolla. Olen huolissani suomalaisena, eurooppalaisena sekä maailman kansalaisena. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa siltä, että Donaldin Trumpin hallinto on tekemässä liiton teknologiajättien kanssa, Matti Ylönen sanoo.
Samaan hengen vetoon hän muistuttaa, että emme tiedä vielä, miten kauan liitto tulee kestämään.
Bidenin kauden tiukennukset Yhdysvaltain kilpailupolitiikkaan johtivat esimerkiksi siihen, että öljy-yhtiöitä jouduttiin pilkkomaan. Mark Zuckerbergin hallinnoima Meta omistaa sosiaalisen median palveluista Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin. Zuckerberg pelkäsi, että Bidenin kauppapolitiikka saattaisi johtaa siihen, että hän Metankin toiminnat joutuisivat vasaran alle.
Trumpilta on nähty välillä koviakin puheita, mutta teot ovat osoittaneet toista. Voi olla, että tähän politiikkaan ei ole tulossa muutosta.
– Trumpin hallinnon korkea virkamies, joka työskentelee kilpailupolitiikan alalla on kehunut Bidenin kauden kauppapolitiikkaa, Ylönen sanoo.
