Lähes kahdelta viidestä suomalaisesta puuttuu kokonaan taloudellinen puskuri odottamattomien menojen varalle, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksesta. Suomessa vailla puskuria olevien osuus on selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomalaisista 38 prosenttia kertoo, ettei heillä ole lainkaan säästöjä odottamattomia kuluja varten. Ruotsissa vastaava osuus on 22 prosenttia, Tanskassa 21 prosenttia ja Norjassa 18 prosenttia.
Suomessa 13 prosentilla taloudellinen puskuri jää alle kuukauden nettopalkan suuruiseksi. Noin kuukauden nettopalkan verran säästöjä on 11 prosentilla ja noin kahden kuukauden verran yhdeksällä prosentilla. Vähintään yli kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaavan puskurin ilmoittaa 18 prosenttia suomalaisista.
Tulokset kertovat samalla kahtiajakautuneesta tilanteesta. Danske Bankin mukaan odottamattomiin menoihin varautuminen on osin parantunut, mutta arjen menojen hallinta on monelle edelleen vaikeaa. Kolmannes suomalaisista nimeää suurimmaksi taloudelliseksi huolenaiheekseen sen, ettei heillä ole varaa odottamattomiin menoihin.
Tulojen ja menojen sovittaminen vaikeaa joka kolmannelle
Tutkimuksessa 34 prosenttia suomalaisista kertoo, että tulojen ja menojen yhteensovittaminen on vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Samalla myös helpoksi sen kokevien osuus on kasvanut, mikä vahvistaa kuvaa kotitalouksien tilanteiden eriytymisestä.
Vaikeuksia kokevista 46 prosenttia kertoo menojensa ylittävän säännöllisesti tulonsa. Yhtä moni sanoo, ettei ole varautunut odottamattomiin kuluihin. Runsas neljännes kertoo, ettei pysty enää vähentämään kulutustaan.
– Kotitalouksien arki näyttää tällä hetkellä hyvin erilaiselta riippuen siitä, onko kotitaloudella palkkatuloja vai perustuvatko tulot työttömyysturvaan tai muihin tukiin. Sama ilmiö näkyy Euroopan komission julkaisemissa tuloneljänneksittäin jaotelluissa kuluttajaluottamusluvuissa: ero suurituloisimpien ja pienituloisimpien luottamuksessa on kasvanut historiallisen korkealle tasolle, Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto sanoo tiedotteessa.
Puolet uskoo taloutensa paranevan
Nykytilanteen vaikeuksista huolimatta suomalaisten odotukset pidemmälle tulevaisuuteen ovat vahvistuneet.
Puolet suomalaisista uskoo taloudellisen tilanteensa olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä parempi. Muiden Pohjoismaiden keskiarvo on 45 prosenttia. Danske Bankin mukaan Suomi on vertailussa Pohjoismaista optimistisin, ja tulevaisuudenusko on noussut yli vuoden 2021 tason.
– Vaikka taloudellisen mielenrauhan indeksi laski tänä vuonna, on positiivista, että puolet suomalaisista uskoo oman taloustilanteensa olevan viiden vuoden kuluttua vähintäänkin hieman nykyistä parempi. Yhtä vahvaa tulevaisuudenuskoa nähtiin kyselyssämme viimeksi vuonna 2021, jolloin kuluttajien luottamus oli historiansa toiseksi korkeimmalla tasolla ja talous elpyi voimakkaasti koronavuoden jälkeen. Tämä voi olla alku käänteelle: saatamme olla nyt positiivisen kasvukierteen alkumetreillä, Kivipelto pohtii.
Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksen toteutti Ipsos Danske Bankin toimeksiannosta. Suomessa kyselyyn vastasi 1 408 henkilöä huhti- ja kesäkuussa 2026.
LUE MYÖS:
Asiantuntija lyö luvut pöytään: Näin paljon pitäisi saada rahaa säästöön kuukaudessa