Akavan mukaan työuupumuksen riski on kasvanut nopeasti korkeakoulutettujen keskuudessa. Akava Works -työolotutkimuksessa 52 prosenttia vastaajista arvioi vuonna 2026 työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Vuonna 2024 osuus oli 38 prosenttia.
Haitallista kuormitusta aiheuttavat tutkimuksen mukaan etenkin yhtäaikaiset tehtävät, kiire, keskeytykset ja liian suuri työmäärä.
Akava vaatii työturvallisuuslain täsmentämistä ja erillistä asetusta psykososiaalisten kuormitustekijöiden ehkäisemiseksi. Järjestön mukaan työpaikoilla ei tunnisteta ja hallita psykososiaalisia riskejä riittävän järjestelmällisesti.
– Jos reagoidaan vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on jo uupunut työssään, ollaan liikkeellä aivan liian myöhään, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa.
Mielenterveysongelmista miljardikustannukset
Akava perustelee vaatimuksiaan myös työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen taloudellisilla vaikutuksilla. OECD on arvioinut mielenterveyden ongelmien aiheuttavan Suomessa noin 11 miljardin euron kustannukset vuosittain.
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi menetetään Akavan mukaan yli kuusi miljoonaa työpäivää vuodessa, ja niiden kustannukset ovat 1–2 miljardia euroa.
Työterveyslaitoksen tietoihin viitaten Akava kertoo, että vuonna 2025 kertyi yli 750 000 työuupumukseen liittyvää sairauspoissaolopäivää. Niiden yhteiskunnalliseksi kustannukseksi arvioidaan 260 miljoonaa euroa.
Akava haluaa sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellun psykososiaalista kuormitusta koskevan asetuksen voimaan vielä kuluvalla hallituskaudella.