Superfani-ilmiö on noussut puheenaiheeksi maailman laajuisesti musiikkialalla. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n ja Teoston Musiikinkuuntelu Suomessa 2024 -tutkimuksen mukaan superfaneiksi Suomessa lukeutuu yli 50 000 ihmistä. Norstatin kuluttajapaneelissa elokuussa 2024 tehtyyn tutkimukseen vastasi yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista.
Noin kahdella miljoonalla suomalaisella (43 prosenttia) on erityinen suosikkiartisti. Suosikkiartistien kirjo on valtava. Musiikinkuuntelu Suomessa 2024 -tutkimuksessa useimmin mainittuja suosikkiartisteja ovat esimerkiksi Haloo Helsinki, Costi, Behm, Coldplay, Taylor Swift, Rammstein, Kaija Koo ja Juha Tapio.
Musiikin superfanit erottuvat kovista faneista kuulumalla monesti maksulliseen artistia seuraavaan yhteisöön tai digipalveluun ja ovat usein hankkineet faneille myytäviä erityiskeikkalippuja. Superfaniuden kynnyksellä olevat kovat fanit ovat taas muita todennäköisimmin ostaneet oman suosikkinsa fanituotteita, fyysisiä äänitteitä ja musiikkisisältöjä, kuuluvat suosikkiartistia fanittavaan ilmaiseen someyhteisöön ja keskustelevat artistista verkossa muiden fanien kanssa.
Vaikka superfanius painottuu selkeästi teini-ikäisiin ja nuoriin aikuisiin, löytyy kovia faneja kaikista ikäryhmistä.
– Superfanit osoittavat poikkeuksellisen suurta omistautumista ja intohimoa artistia tai bändiä kohtaan. He saattavat matkustaa pitkiä matkoja nähdäkseen suosikkiartistinsa esiintyvän, kerätä laajasti fanituotteita ja osallistua aktiivisesti faniyhteisöihin sosiaalisessa mediassa, johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista määrittelee tiedotteessa.
Ymmärrys superfaneista voi olla levy-yhtiöille ja laajemmin musiikkialalle tärkeää, kun tarpeena on vastata hiljaisiin signaaleihin ja erityisesti musiikkiliiketoiminnan kasvattamiseen.
– Superfanit ovat keskeisessä asemassa myös artistien ympärille rakentuvien yhteisöjen kannalta. He ovat hyvin sitoutuneita fanittamiinsa artisteihin, joten heistä kannattaa myös huolehtia hyvin. Tähän on nykyisin monipuolisemmat mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin, Suomessa toimivien levy-yhtiöiden kattojärjestön Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n apulaisjohtaja Tommi Kyyrä sanoo.
Vuoden 2023 tutkimuksessa suomenkielinen pop ohitti suomalaisten musiikkimieltymyksissä useita vuosia kärkipaikkaa pitäneiden perinteisen rockin sekä metallin/hard rockin. Tämän vuoden tutkimuksessa suomenkielinen pop on edelleen selvästi suomalaisten suosituin musiikkityyli. Eri musiikkityylien kirjo on kuitenkin laaja, ja lievää nousua nähdään vain hiphopin/rapin kohdalla.
– Popin valta-asema Suomen isoimpana musiikkigenrenä pysyy selvänä. Eri ikäryhmien kohdalla nuorimmasta vanhimpaan rap-pop-rock-iskelmä-ikäjana on selkeä: nuorimmat pitävät hiphopista ja rapista, keski-ikäiset rockista ja vanhimmat iskelmästä. Pop on suosittua kaikenikäisten joukossa, mutta painottuu loivasti nuorempiin ikäluokkiin, Kari Tervonen analysoi.
Marginaalisemmista musiikkityyleistä klassinen ja taidemusiikki kiinnostaa kahdeksaa prosenttia suomalaisista, ja noin 62 prosenttia kertoo kuuntelevansa sitä satunnaisesti mielellään. Tarkentavat kysymykset kuunnellusta musiikista paljastavat kuitenkin suuren yleisön ohuehkon suhteen klassiseen musiikkiin. 28 prosenttia suomalaisista osaa nimetä taidemusiikin säveltäjän, jota on kuunnellut hiljattain. Moni nimeää omaa klassisen tai taidemusiikin suosikkiaan kysyttäessä viihdetaiteilijoita aivan toisista musiikin tyylilajeista.
– Klassisen ja taidemusiikin kuuntelijoissa painottuvat 66–75-vuotiaat, naiset sekä Helsingissä tai muualla Uudellamaalla asuvat. Kuuntelumieltymys taidemusiikkiin korreloi jazz- ja kansanmusiikkikiinnostuksen sekä jossain määrin myös soulin ja latinomusiikin kuuntelun kanssa, Tervonen kertoo.
Kesän 2024 kuunnelluimmassa musiikissa listakärkeä dominoivat suomalaiset nimet niin radion soitetuimmissa kuin Spotifyn kuunnelluimmissa kappaleissa. Uusin kotimainen musiikki korostui myös 13–75-vuotiaiden mielipiteissä kesän mieluisinta kappaletta kysyttäessä.
Tutkimuksessa kesähitteinä mainittiin useimmin Portion Boysin ja Kake Randelinin esittämä ”Juhannusyö”, Mirellan ja Lauri Haavin ”Luotathan” sekä Mirellan ”Timanttei”.
