Svenska Dagbladet kävi ruotsalaisten unitutkijoiden kanssa läpi seitsemän suosittua nukahtamiskeinoa sotilasmenetelmästä magnesiumiin ja hengitysharjoituksiin.
Tunnettu military sleep method eli sotilasmenetelmä perustuu kehon vaiheittaiseen rentouttamiseen, hitaaseen hengitykseen ja rauhallisen paikan kuvittelemiseen. Sen väitetään auttavan nukahtamaan jopa kahdessa minuutissa.
Itse menetelmää ei ole tieteellisesti osoitettu näin tehokkaaksi, mutta sen osista löytyy tutkimusnäyttöä. Uppsalan yliopiston farmakologian professori ja unitutkija Christian Benedict huomauttaa, että rentoutusharjoituksia käytetään esimerkiksi unettomuuden kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa. Ne voivat auttaa kehoa siirtymään lepoa ja palautumista edistävään tilaan.
Kahden minuutin nukahtamislupaukseen Benedict suhtautuu kuitenkin epäillen.
Huolten kirjoittamisesta on tutkimusnäyttöä
Vahvempaa tukea löytyy ajatusten kirjaamisesta ennen nukkumaanmenoa. Niin sanotussa brain dump -tekniikassa mielessä pyörivät ongelmat puretaan paperille, jotta niitä ei tarvitsisi käsitellä sängyssä.
Örebron yliopiston psykologian dosentti Annika Norell kertoo tekniikan kuuluvan tutkimusnäyttöön perustuviin unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Hän suosittelee niin sanottua rakentavaa huolehtimista: yhteen sarakkeeseen kirjataan huolenaihe ja toiseen konkreettinen seuraava askel sen ratkaisemiseksi.
Cognitive shuffling eli ajatusten sekoittaminen siirtää huomion pois nukkumisesta. Siinä ajatellaan esimerkiksi neutraalia sanaa ja keksitään sen kirjaimilla alkavia asioita. Benedictin mukaan menetelmä muistuttaa unettomuuden hoidossa käytettyjä kognitiivisia tekniikoita, mutta sen tehosta yksinään ei ole varmaa näyttöä.
Magnesiumin näyttö on vielä heikompaa. Havainnoivissa tutkimuksissa magnesiumin ja unen välillä on havaittu yhteyksiä, mutta satunnaistetut tutkimukset eivät ole osoittaneet selvää hyötyä unen laadulle tai nukahtamiselle. Liiallinen magnesium voi lisäksi aiheuttaa ripulia ja häiritä yöunta.
Myös painopeittojen hyödyistä unettomuudesta kärsiville aikuisille on vielä liian vähän näyttöä. Tutkimuksissa niiden on havaittu voivan vähentää ahdistusta, ja lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, näyttö unen paranemisesta on vahvempaa.
Valvomisen yrittäminen voi auttaa
Suositussa 4–7–8-menetelmässä hengitetään sisään neljän sekunnin ajan, pidätetään hengitystä seitsemän sekuntia ja hengitetään ulos kahdeksan sekunnin ajan. Benedictin mukaan hidas ja hallittu hengitys voi rauhoittaa elimistöä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon pelkkä hengitysharjoitus ei yleensä riitä.
Tutkimusnäyttöä löytyy myös paradoksaalisesta intentiosta eli tarkoituksellisesta hereillä pysymisestä. Siinä nukahtamisen yrittämisen sijasta pyritään pysymään hereillä silmät avoinna. Tavoitteena on vähentää nukahtamiseen liittyvää suorituspainetta.
Norellin tutkimusryhmän systemaattisessa katsauksessa menetelmä lyhensi nukahtamisaikaa, vähensi heräilyä ja helpotti unettomuuteen liittyvää koettua kärsimystä. Ryhmä tutkii menetelmää parhaillaan lisää.
Norell muistuttaa, että keinon teho riippuu univaikeuksien syystä. Jos unirytmi on epäsäännöllinen tai unipainetta on liian vähän, iltakikat eivät välttämättä auta.
– Säännöllisten, vähän tylsienkin elintapojen täytyy olla kaiken perustana, hän sanoo.