Venäjää vastaan 24. helmikuuta 2022 jälkeen asetettujen pakotteiden määrä on ennätyksellinen, mutta kaikissa puheissaan Vladimir Putin toistelee, miten lännen pakotteilla ei ole saavutettu mitään tuloksia.
Vuosi 2024 on kuitenkin osoittanut, että ulkoiset pakotteet ovat vaikuttaneet kansainvälistä kauppaa käyviin venäläisyrityksiin.
Pakotteet ovat onnistuneet romahduttamaan Venäjän tuonnin; tai tarkalleen ottaen tämä tapahtui pakotteiden teoreettisen uhan ansiosta. Vuoden 2023 lopussa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti asetuksen, joka mahdollisti pakotteiden asettamisen mitä tahansa kolmannen maan pankkia vastaan, jos se jää kiinni Venäjän aseteollisuussektorin tai asevoimien auttamisesta.
Mekanismia ei ole kertaakaan käytetty suurta määrää pankkeja vastaan, mutta sillä saatiin aikaan Kiinan pankkien luopuminen Venäjän maksuliikenteen prosessoinnista. Yritysten oli pakko alkaa etsiä vaihtoehtoisia tapoja siirtää rahaa, ottaa huomioon välittäjien vaatimat palkkiot ja maksaa vaihtokauppaan siirtymisen kustannuksista. Tämän tuloksena tammi-huhtikuussa 2024 tuonti putosi yhdeksän prosenttia. Venäjän keskuspankin analyytikot arvioivat tämän vahvistavan ruplan kurssia. He olivat oikeassa: dollarin arvo putosi 92 ruplasta 88:aan.
Pakotteet lopettivat Venäjän dollari- ja eurokaupankäynnin, kun Yhdysvallat asetti Moskovan pörssin SDN-listalle, joka on jyrkin Yhdysvaltojen pakotetoimista ja estää kaiken vuorovaikutuksen listalla olevien kanssa. Valuutanvaihto ja dollarin arvon määrittäminen Moskovan pörssissä päättyivät.
Keskuspankki alkoi määrittää dollarin arvoa maan sisäisellä valuutanvaihdolla, mutta silloin arvo määrittyy ostajan tarpeiden mukaan. Koska jotkut sijoitusyhtiöt eivät luottaneet järjestelmän oikeellisuuteen, ne päättivät, että ruplan arvo määräytyy nyt Venäjän ulkopuolella. Sekin näytti epäilyttävältä: marraskuun lopussa media seurasi Forexia, kunnes kävi ilmi, että siellä julkaistun kurssin takana oli malesialainen ICE-FX Markets Ltd, joka ei edes vaihda ruplia.
Yhdysvallat asetti pakotteita 50:tä venäläispankkia vastaan, mukaan lukien Gazprombank, joka oli Venäjän markkinoiden tärkeä ulkomaanvaluutan lähde. Tämän vuoksi vienti ei saanut rahojaan ulkomailta. Keskuspankin virallinen dollarikurssi nousi 114 ruplaan ja euro 120 ruplaan.
Keskuspankki joutui puuttumaan tilanteeseen tasapainottaakseen kurssin. Yritykset kuitenkin säikähtivät ja alkoivat nostaa hintoja, minkä vuoksi inflaatio kasvoi 0,5 prosenttia viikossa.
