Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) voisi halutessaan kääntää vallitsevan verokäytännön vastaisen autoilunsa voitokseen. Samalla voittaisivat ministerin kanssa samaan tilanteeseen joutuneet tavalliset kansalaiset.
Niinistön ei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin vaatia tullia verottamaan entiseltä vaimoltaan lainaamansa (Ruotsiin rekisteröidyn) auton tilapäinen käyttö Suomessa EY-tuomioistuimen vastaaviin tapauksiin antamien ratkaisujen mukaisesti.
Jos tulli ei tähän suostuisi, Niinistön pitäisi tehdä verotuksen oikaisuvaatimus ja viedä asia hallinto-oikeuksien kautta tarvittaessa EU:n tuomioistuimeen asti. Lienee jokseenkin selvää, että valtioneuvoston jäsen on velvollinen vaalimaan yhteisöoikeuden toteutumisesta omassa kotimaassaan.
EU:n tuomioistuimen päätökset ovat EU:n jäsenmaita velvoittavaa oikeuskäytäntöä. Toistaiseksi tulli ei kuitenkaan ole ottanut huomioon tuomioistuimen ratkaisuja toisesta EU-maasta lainatun auton tilapäiseen käyttöön toisessa EU-maassa (Suomessa), vaan määrännyt ensirekisteröintiä vastaavan autoveron.
Tulli tuskin on ollut tietämätön tuomioistuimen päätöksistä, sillä niistä ensimmäinen on tehty jo vuonna 2002. Vuonna 2012 kolmessa yhdistetyssä asiassa antamassaan tuomiossa tuomioistuin tulkitsee EY-56-artiklaaa niin, että se käytännössä estää toiseen EU-maahan lainatun auton tilapäisen käytön täysimääräisen verottamisen.
Tuomioistuimen mukaan toisesta EU-maassa lainatun auton käytöstä saisi määrätä autoveroa vain siltä ajalta kuin autolla on ajettu suomalaisilla teillä eikä auton koko käyttöiän ajalta. Hallitus on useaan otteeseen todennut muun muassa Euroopan komissiolle, että ajoneuvojen keskimääräinen romutusikä Suomessa on noin 18 vuotta, eli 216 kuukautta.
Esimerkki: Jos lainatun auton autovero Suomessa olisi 5000 euroa ja sillä olisi ajatettu Suomen liikenteessä yhden kuukauden ajan, ns. vältettyä autoveroa olisi maksettava vain 1/216 osa koko autoveron määrästä – autoveronhan on tarkoitus jakautua ajoneuvon koko elinkaarelle. Esimerkkitapauksessa autoveron määrä olisi siis 23,15 euroa.
Mitä ilmeisimmin Niinistö rikkoi verotuskäytäntöä tietämättömyyttään, kuten niin monet muutkin suomalaiset ja Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaiset. Suomen autoverolaki on täynnä sudenkuoppia, joiden hoksaamattomuus tulee kalliiksi. Vähäinenkin ajelu toisesta EU-maasta lainatulla autolla ilman omistajan mukanaoloa voi maksaa tuhansia ja joskus jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Tullilla tuskin on varaa muuttaa verotuskäytäntöön Niinistön tapauksessa, koska silloin ministeriä kohdeltaisiin silkkihansikkain tavallisiin kansalaisiin verrattuna. Niinistöä siis odottaa – tai ainakin pitäisi odottaa – täysi autovero korotettuna (veroilmoitus tekemättä) ja veropetossyyte.
Niinistön käyttämän, vuonna 2007 hankitun Ford Focuksen autoveroksi tulisi mallista riippuen noin 1500 – 3000 euroa, lisättynä tällaisissa tapauksissa tavallisesti perittävillä veronkorotuksilla, jotka veron määrään suhteutettuna todennäköisesti olisivat parin sadan euron luokkaa.
Niinistö on myöntänyt ajaneensa toiseen jäsenvaltioon rekisteröidyllä autolla asuinmaassaan ilman auton omistajan läsnäoloa, eikä hänellä ole ollut lain edellyttämää perustetta (huolto-, korjaamo- tai muuttoajo etukäteen saadulla toimenpideluvalla) auton verovapaaseen käyttöön. Laki ei tunne käsitettä ”satunnainen ajo”.
Jos taas tulli päättäisikin noudattaa yhteisöoikeutta, Niinistö selviäisi todennäköisesti satasen parin autoverolla. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään Niinistöstä tai hänen veroistaan, vaan myös muiden vastaavaan tilanteeseen joutuneiden satunnaisten laina-autoilijoiden jo maksamista veroista.
Selvää on, että yhteisöoikeuden mukainen verotuspäätös pakottaisi tullin palauttamaan ainakin kolmen vuoden ajalta väärin perustein perittyjä autoveroja, mutta se ei olisi ensimmäinen kerta. Ja mikä merkittävintä: jatkossa kuka tahansa Suomessa vakituisesti asuva henkilö voisi tilapäisesti käyttää toisessa EU-maassa rekisteröityä autoa maksamalla autoveroa vain auton todellisesta käyttöajasta.
