Suomen sähkön tukkumarkkinat rauhoittuivat viime vuonna edellisen vuoden kriisitilanteesta.
Olkiluoto 3:n käyttöönotto ja tuulivoimatuotannon kapasiteetin rakentaminen lisäsivät sähkön tuotantoa. Sähkömarkkinoihin vaikuttavan kaasun riittävyyden ja hinnan osalta epävarmuus on vähentynyt. Näin summaa viime vuotta Energiavirasto tiistaina julkaisemassaan sähkömarkkinoiden katsauksessa.
Tukkumarkkinoiden veroton aluehinta laski viime vuonna tuntuvasti 56 euroon megawattitunnilta, kun se edellisenä vuonna oli 154 euroa megawattitunnilta.
Vuoden aikana nähtiin niin hintapiikkejä kuin negatiivisia hintoja.
Energiaviraston ylijohtajan Simo Nurmen mukaan hintapiikit johtuivat yksittäisistä samanaikaisista tapahtumista, esimerkiksi kylmistä ja tuulettomista jaksoista, jolloin oli samaan aikaan ongelmia tuotantolaitoksissa ja siirtoyhteyksissä.
Tammikuun alussa, perjantai-iltana 5. tammikuuta tukkuhinnat kohosivat kaikkien aikojen ennätykseen 1896 euroon megawattitunnilta. Kylmä sää lisäsi kysyntää ja voimalaitoksissa oli samaan aikaan ongelmia.
Sähkön tukkumarkkinahinnat määräytyvät päivää aikaisemmin.
Nurmi muistuttaa, että jos ennätysiltana toteutunut kulutusjousto olisi ollut mukana ostotarjouksissa edes osittain, hinta olisi todennäköisesti ollut merkittävästi pienempi.
Viime vuonna tuntihintojen vaihtelu oli merkittävää. Vuorokauden suurimman ja pienimmän tuntihinnan ero oli keskimäärin 75,3 euroa megawattitunnilta. Taustalla oli erityisesti sään mukaan vaihtelevan tuotannon lisääntyminen.
Suomessa oli Euroopan hinta-alueista eniten negatiivisia tuntihintoja viime vuonna. Hinta oli negatiivinen 467 tuntia, kun edellisenä vuonna näin oli 27 tuntina. Kasvanut tuulivoiman osuus on lisännyt negatiivisten tuntihintojen määrää.
Pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste ja EU-maiden kaasuvarastojen erittäin hyvä täyttöaste vakauttivat sähkömarkkinoita.
Balticconnector-kaasuputken rikkoutuminen nosti kaasun hintaa, mutta Inkoon nesteytetyn maakaasun lng-terminaali turvaa kaasun riittävyyden, jonka takia investointi on jo nyt osoittanut merkityksensä, Nurmi muistutti.
Suomen sähkönkulutus oli viime vuonna noin 79 terawattituntia. Sähkön tuotantokapasiteetti nousi ennen kaikkea Olkiluoto 3:n käyttöönoton myötä. Tuulivoimakapasiteetti lisääntyi neljänneksellä. Näin ollen sähköntuotanto kasvoi 77 terawattituntiin.
Tuulivoiman osuus sähkötuotannosta on noin 18 prosenttia, joka on sama kuin vesivoimalla. Tuulivoimatuotannon osuus vaihteli viikkotasolla 3-30 prosentin välillä sähkön kokonaistuotannosta.
Sähkön nettotuonti romahti kymmenesosaan aiemmasta 1,5 terawattituntiin.
Vuositasolla Suomi on sähköenergiassa lähes omavarainen, mutta huipputehossa näin ei kuitenkaan ole.
Tuontia tarvitaan edelleen erityisesti huippukulutusaikoina ja tyyninä ajankohtina.
Tukkuhintojen muutokset laskivat tuntuvasti kuluttajille tarjottujen uusien sähkösopimusten hintoja.
Kuluttajien sähkölasku pieneni viime vuonna keskimäärin 16-19 prosenttia.
Koko sopimuskannassa kotitalouksien maksama sähköenergian hinta laski keskimäärin kolmanneksen.
Energiaviraston mukana tarjoushinnat uusille määräaikaisille sopimuksille laskivat jopa noin 60 prosenttia.
Sähkön siirtohinnat puolestaan nousivat 3-5 prosenttia, kun lukuisat verkkoyhtiöt korottivat viime vuoden aikana hintojaan.
Energiaviraston laskemassa esimerkkitapauksessa 5000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kotitalouden sähkölasku pieneni 266 euroa, kun taas sähkölämmitteisen 18000 kilowattituntia kuluttavan talouden sähkölasku pieneni viime vuonna 603 euroa.
| Kotitalous 5000 kWh/vuosi |
Sähkölämmittäjä 18000 kWh/vuosi |
|
| Sähköenergia (voimassa oleva sopimuskanta, sis. alv) | 11,57 snt/kWh | 9,42 snt/kWh |
| Sähkön siirto (sis. alv ja sähköverot) | 11,07 snt/kWh | 7,84 snt/kWh |
| Sähkön kokonaishinta (energia, siirto, verot) | 22,64 snt/kWh | 17,25 snt/kWh |
| Sähkö maksaa vuodessa yhteensä 1.11.2023 hinnoilla | 1132 €/vuosi | 3104 €/vuosi |
| Muutos 1.11.2022-1.11.2023 | -266 EUR/vuosi | -603 EUR/vuosi |
Simo Nurmi arvioi pörssisähkösopimusten osuuden nousseen yli 20 prosenttiin viime vuoden aikana.
Sähköenergian osuus sähkölaskusta on noin 40 prosenttia, kun taas siirron ja verojen osuus on molemmilla noin 30 prosenttia.
Sähkön kokonaishinta kuluttajille on Suomessa alle EU:n keskiarvon.
Mitä sähkömarkkinoille pitäisi Energiaviraston näkemyksen mukaan tehdä?
Pörssihintojen määräytymismekanismin muutoksille ei Energiaviraston mukaan ole tarvetta.
Energiaviraston mukaan nykyinen malli varmistaa parhaiten resurssien tehokkaan käytön. Pörssihintojen merkittävä vaihtelu sekä korkeat hintapiikit ja negatiiviset hinnat kertovat sähköjärjestelmän tuotantoresurssien vaihtelusta sekä ajoittaisesta niukkuudesta tai ylitarjonnasta
Ylijohtaja Nurmi muistuttaa, että hintakatto voidaan EU-sääntelyn mukaisesti asettaa vain pitkäkestoisissa poikkeustilanteissa.
– Hintakatot vähentävät valmiutta kulutuksen joustoihin, lisäävät riskiä tarjonnan vähenemiselle ja kasvattavat sähköpulan todennäköisyyttä, Nurmi sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa.
Energiaviraston mukaan kapasiteettimekanismit ovat viimesijainen keino turvata tuotantoresurssien riittävyys eikä niillä tule luoda markkinavääristymiä. Ne on tarvittaessa otettava harkitusti käyttöön ja myös kapasiteetin määrän on oltava tarkkaan harkittu.
Energiavirasto muistuttaa, että suurimpien hintapiikkien vakauttamiseksi ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi tarvitaan investointeja luotettavaan ja joustavaan säätövoimaan sekä energian varastointiin.
Lisäksi kohtuullisen hintatason varmistamiseksi myös johdannaismarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja joustojen edistäminen ovat tärkeitä.
