Ruotsi ilmoitti maanantaina valmiudestaan ottaa johtovastuu Suomeen tulevista Naton rauhanajan maavoimajoukoista.
Kyseisen maavoimaläsnäolon toteutus edellyttää niin kutsuttua kehysvaltiota, jolla on tärkeä rooli läsnäolon toimeenpanossa.
Ruotsin hallitus ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä asiasta.
– Kun katsoo maantiedettä, historiaa ja ennen Nato-jäsenyyttämme ollutta tiivistä puolustusyhteistyötä, niin kyllä Ruotsi oli meille ilmiselvä toivekumppani ja olemme erittäin tyytyväisiä Ruotsin tavoitteesta. Olemme rakentamassa yhdessä pohjolan puolustusta ja laajennettua Natoa. Naton rakenteet luovat pidäkkeen, ettei kenellekään tulisi mieleenkään sitä lähteä uhmaamaan, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi yhteistyötä maanantaina tiedotustilaisuudessa Tukholmassa.
– Se oli itsestään selvä Ruotsille ja olimme hyvin kiinnostuneita siitä, vastasi puolestaan Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson.
Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuivat maanantaina Tukholmassa. Pääministerit pitivät kokouksen jälkeen yhteisen tiedotustilaisuuden.
Pääministerit korostivat tilaisuudessa Suomen ja Ruotsin tiivistä yhteistyötä eri sektoreilla.
– Ei ole epäilystäkään, etteikö maailmassa olisi kahta näin läheistä valtiota, joilla on yhteinen historia, arvot, kieli ja ihmisten kanssakäyminen, Kristersson muistutti.
– Oleellista oli tänään nähdä, kuinka tiiviisti ministerimme ovat tehneet yhteistyötä eri osa-alueilla: puolustus, liikenne, energia, osaaminen, EU-politiikka, Ukraina ja monet muut kysymykset. Me ikään kuin virallistimme ja konkretisoimme yhteisellä kokouksella tämän uuden ajan Suomen ja Ruotsin välisissä suhteissa. Meillä on ollut aina hyvät suhteet mutta väittäisin, että kaikilla osa-alueilla yhteistyömme on syvempää ja järjestelmällisempää kuin ennen, Orpo kiteytti kokouksen annin.
Edellisen kerran Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteiskokous järjestettiin Hämeenlinnassa vuonna 2009.
