– Euroalueen teollisuuden kehitys on jäänyt kiistatta pettymykseksi, eikä sektorin hartaasti odotettua suhdannekäännettä edelleenkään näy. Teollisuuden tunnelmat ovat yhä erittäin apaattiset ja tulevaisuutta kommentoidaan varovaisin sanamuodoin, kirjoittaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Hänen mukaansa teollisuuden luottamusindeksi on jäänyt kasvua indikoivan tason alapuolelle nyt jo 25 perättäistä kuukautta, joka on historiaan peilattuna poikkeuksellisen pitkä heikko jakso.
– Näin pitkää heikkoa jaksoa ei nähty edes finanssi- tai eurokriisien yhteydessä, Hännikäinen toteaa.
Teollisuuden suurin murheenkryyni on hänen mukaansa edelleen heikko kysyntä, ja yritykset raportoivat tälläkin kertaa vaisusta tilausvirrasta, mikä ei lupaa hyvää lähikuukausien aktiviteetin suhteen.
– Näkemyksemme mukaan teollisuuden suhdannekäänne lykkääntyy, mutta ei peruunnu. Ennakoimme EKP:n koronlaskujen piristävän vähitellen kysyntää ja investointihaluja sekä globaalin kaupan tukevan jatkossa selvemmin vientiä. Nopeaa muutosta tilanteeseen ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
Palvelualojen tunnelmat vaikuttavat Hännikäisen mukaan ensisilmäykseltä vahvoilta, mutta lukujen tulkintaa sotkee Pariisin Olympialaisten vaikutukset. Ranskan palvelualojen luottamus loikkasi voimakkaasti kisaoptimismin voitelemana, mutta esimerkiksi Saksassa palvelualojen luottamus otti takapakkia.
– Kokonaisuutena euroalueen kasvukuva on edelleen vaatimaton, ja varsinkin suurmaa Saksan tilanne nostattaa kulmakarvoja. Euroalueen selvempää suhdannekäännettä saadaan odotella ensi vuoteen, kun korkojen laskun vaikutukset alkavat konkretisoitua ja globaalin kaupan ennakoidaan virkistyvän.
Ekonomistien konsensus ennustaa euroalueen BKT:n kasvavan tämän vuoden aikana laimealla 0,7 prosentilla, mutta kasvun piristyvän ensi vuonna 1,4 prosenttiin, mikä vastaa talousalueen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Hännikäisen mukaan OP:n näkemys on, että EKP joutuu tasapainoilemaan syksyn aikana vaisun talouskuvan ja työmarkkinoilta kumpuavien hintapaineiden välimaastossa.
– EKP-jäsenistö on pyrkinyt säilyttämään rahapolitiikan liikkumavaran ja tulevat päätökset on jätetty arvailujen varaan. Näemme euroalueen hintapaineiden vähittäisen hellittämisen avaavan yhä selvemmin ovia rahapolitiikkalinjan keventämiselle ja ennakoimme seuraavaa 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua syyskuun kokoukseen.
