Yli 60 prosenttia Helsingin kaikista päästöistä tulee liikenteestä vuoteen 2030 mennessä. Siksi Helsingin kaupunki kertoo suunnittelevansa uusia toimia yltääkseen päästövähennystavoitteisiin.
Tuoreessa selvityksessä ehdotetaan, että Helsingin alueelle tulisi vaiheittain laajentuva niin kutsuttu ympäristövyöhykkeiden alue, jonka sisällä saisi ajaa vain päästöttömillä ajoneuvoilla. Tämä olisi tehokkain kaupungin päätösvallassa oleva keino.
Polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen rajoitukset koskisivat sekä henkilöautoja että raskasta liikennettä, mutta niillä olisi erilaiset kriteerit.
Selvityksen mukaan päästövähennysvaikutusten maksimoimiseksi ympäristövyöhykkeen tulisi jo vuonna 2030 kattaa mahdollisimman laaja alue, ja koskea mahdollisimman suurta osuutta ajoneuvoista.
Nykytilanteessa noin 55 prosenttia helsinkiläisistä asuu autollisissa kotitalouksissa ja ilman toimenpiteitä vuonna 2030 käyttövoimaennusteen mukaan 30 prosenttia helsinkiläisistä asuisi kotitalouksissa, joissa päästötöntä autoa ei ole käytössä.
Virkakunnan mukaan kymmenen vuoden kuluttua kaupungin tulisi tavoitella täysin hiilidioksidipäästötöntä henkilöautoliikennettä. Aalto-yliopistossa laaditussa skenaarioraportissa on pohdittu, mitä bensa- ja diesel-autojen kielto koko Helsingin alueella vuonna 2035 voisi tarkoittaa.
Päästötön liikennejärjestelmä kannustaisi kaupungin mukaan vaihtamaan päästöttömään autoon, käyttämään julkista liikennettä, pyöräilemään tai kävelemään lyhyillä matkoilla. Mahdollisissa rajoituksissa ja poikkeuksissa otettaisiin huomioon asukkaiden erilaiset tarpeet.
– Helsinki on onnistunut vähentämään ilmastopäästöjään merkittävästi. Lämmityksen ja sähkönkulutuksen päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Sen sijaan liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet riittävän nopeasti. Nyt valmistunut selvitys osoittaa selkeän keinovalikoiman liikenteen päästövähennysten toteuttamiselle, kertoo tiedotteessa Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.
Ympäristövyöhykkeen avulla vähennettäisiin kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä ja liikenteen aiheuttamaa meluhaittaa sekä terveydelle haitallisia ilmansaasteita.
Alueellisten päästövähennysten suurimmat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat pienituloisiin autoa välttämättä tarvitseviin. Tilastojen perusteella tällaisia kotitalouksia on Helsingissä melko vähän. Pienituloisimmassa kymmenyksessä on noin 5000 autollista kotitaloutta.
Ennen kuin lopullinen päätös ympäristövyöhykkeestä voidaan tehdä, arvioidaan, miten vyöhyke vaikuttaisi esimerkiksi kaupungin talouteen, erilaisessa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten liikkumiseen ja yritysten toimintaan. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan mahdollisimman hyvin asukkaiden ja sidosryhmien tarpeet, kaupungin tiedote kuvaa.
Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamisen negatiivisimmat vaikutukset kohdistuvat autoliikenteen matka-aikoihin, jos autoliikenteen kapasiteettia vähennetään esimerkiksi autokaistoja poistamalla, selvityksestä ilmenee.
Sekä alueellisten päästövähennysten että kestävien kulkumuotojen kilpailukyvyn parantamisen taloudelliset ja liikenteelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä yksittäisille kotitalouksille tai yrityksille, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat tehtyjen mallinnusten perusteella melko pienet.
Helsingissä laajennettaisiin myös vaiheittain pysäköintimaksuja ja -rajoituksia. Linjaus olisi osa jatkuvaa pysäköinnin kehitystä.
Yleisten alueiden rajoittamattomaan pysäköintiin esitetyt muutokset on jo päätetty pysäköintipolitiikassa, mutta päästövähennyksille annetun aikataulun vuoksi niitä nopeutettaisiin. Tämä tarkoittaisi esikaupunkialueilla sitä, että nykyisin rajoittamaton kadunvarsipysäköinti olisi joko aikarajoitettua tai maksullista.
