Käännytyslaiksi kutsutun poikkeuslain voimassaolon aikana turvapaikanhakijoiden maahanpääsy estettäisiin niin maastorajan tai avoimen tai suljetun rajanylityspaikan kautta pyrkivien kohdalla ja ensisijaisesti tähän pyrittäisiin neuvoin, kehotuksin ja käskyin. Tämä ilmenee juuri valmistuneesta, palautteen pohjalta muokatusta lakiehdotuksesta.
”Rajavartiomiehen tulisi siten mahdollisuuksien mukaan ilmaista valtakunnanrajan takana havaituille maahanpyrkijöille, että Suomeen saapuminen kyseisestä paikasta ei ole sallittua ja neuvoa, kehottaa tai käskeä heitä käyttämään laillisia reittejä”, kuvaillaan lakiesityksessä.
Maahanpääsyn estämisessä käytettäisiin ensisijaisesti estelaitteita, kuten aitoja ja raskaampia esteitä sekä esimerkiksi merkein, opastekyltein ja äänellä annettuja kehotuksia, kieltoja ja käskyjä.
Ajoneuvojen maahanpääsy voitaisiin estää myös esimerkiksi kulkuneuvoista muodostetun sulun avulla. Henkilöiden maahanpääsy voitaisiin estää myös rajavartijoiden valtakunnanrajalle muodostamalla fyysisellä esteellä.
Jos vaikuttamisen välineenä oleva henkilö olisi estämistoimista huolimatta jo päässyt Suomen alueelle, hänet poistettaisiin viipymättä maasta ja ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia otetaan vastaan. Myös maasta poistaminen toimeenpantaisiin ensisijaisesti sanallisesti, mutta sitä olisi tarvittaessa mahdollista tehostaa voimakeinoin.
Käytännössä maasta poistaminen tehtäisiin valtakunnanrajalla paikasta, josta se asianmukaisesti onnistuisi.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia rajavartiomiehen voimakeinoja tai niiden käyttöön varautumista koskevaan sääntelyyn eikä hätävarjelua koskevaan sääntelyyn.
Rajanylityspaikalla rajavartijoilla on jo nykyisellään oikeus muun muassa kieltää tai rajoittaa liikkumista, määrätä väkijoukko siirtymään, hajottaa väkijoukko voimakeinoin sekä ottaa kiinni tai poistaa paikalta henkilö. Voimakeinojen tulee olla tarpeellisia ja puolustettavia ja niihin pätee niin sanottu lievimmän keinon periaate.
Maasta poistettavalle henkilölle olisi lakiesityksen mukaan ilmoitettava kirjallisesti toimenpiteen perusteet sekä tieto siitä, missä henkilö voi tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen. Erillistä hallintopäätöstä ei tehtäisi, eikä siksi syntyisi myöskään muutoksenhakuoikeutta. Maasta poistamiseen ei siis saisi hakea muutosta valittamalla.
Henkilöllä olisi kuitenkin mahdollisuus kannella toimenpiteestä hallintolain mukaisesti ja saada sitä kautta viranomaisen menettelyn laillisuus ja asianmukaisuus jälkikäteen tarkemmin valvovan viranomaisen käsiteltäväksi.
Jotta toimenpiteet tulevat riittävällä tavalla dokumentoiduiksi, rajavartiomiehen olisi lähtökohtaisesti tarpeen tehdä tapahtumasta kirjaus Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmään.
Tapahtumakirjaus edesauttaisi tilanteiden jälkikäteistä selvittämistä ja parantaisi sekä maahanpyrkijän että toimenpiteen suorittaneen rajavartiomiehen oikeusturvaa. Kussakin tilanteessa olisi mahdollista arvioida tarkemmin, millä tarkkuudella kirjaukset tehdään, jotta varmistetaan yhtäältä edellä mainitut oikeusturvanäkökohdat, mutta toisaalta toiminnan tehokkuus.
Muihin kuin turvapaikkaa rajalla hakeviin ei sovellettaisi nyt ehdotettavaa lakia, vaan silloin henkilön maahanpääsy käsitellään tavanomaisessa menettelyssä Schengenin rajasäännöstön ja ulkomaalaislain mukaisesti. Jos maahantuloedellytyksiä ei ole, henkilön maahanpääsy evätään.
