Paavi Franciscuksen kuoleman myötä Katolinen kirkko joutuu valitsemaan seuraavan paavin. Prosessi on monimutkainen ja salamyhkäinen, ja voi kestää pisimmillään päiviä.
Paavin valitsee konklaavi, joka koostuu paavin nimittämistä kardinaaleista. Kardinaalit taas ovat piispoja ja muita korkea-arvoisia kirkon hallintoa johtavia toimijoita. Konklaavi kokoontuu yleensä 15-30 päivää paavin kuoleman jälkeen.
Konklaavissa äänestää saavat vain kardinaalit, jotka ovat sen alkaessa alle 80-vuotiaita. Heitä on enintään 120. Konklaavi kokoontuu Roomassa sijaitsevaan Sikstuksen kappeliin, josta häädetään ulos kaikki ulkopuoliset.
Seuraavat päivät kardinaalit keskustelevat ja äänestävät seuraavasta paavista. Virallisesti kampanjointi on kielletty, ja kirkon mukaan kardinaaleja ohjaa valinnassa vain Pyhä henki. Käytännössä valinnassa on kuitenkin mukana aimo annos politiikkaa.
Ensimmäisenä päivänä äänestyssessioita on yksi, seuraavina päivinä kaksi per päivä. Yhdessä sessiossa on kaksi äänestystä, joten yhteensä ensimmäistä päivää lukuunottamatta kardinaalit äänestävät neljästi päivässä.
Vuoden 2013 konklaavi, jossa Franciscus valittiin, kesti kaksi päivää. Konklaavit ovatkin olleet vuodesta 1963 lähtien maksimissaan kolmepäiväisiä – joskin vuosisatoja sitten ne saattoivat kestää jopa vuosia.
Jos äänestyksessä kukaan ei saa tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä, äänestysliput poltetaan kemikaalin kanssa, jolloin Vatikaanin savupiipusta tuprahtaa mustaa savua. Jos kardinaalit taas pääsevät yhteisymmärrykseen, laput poltetaan ilman kemikaalia, jolloin savu on valkoista. Se kertoo, että uusi paavi on valittu.
Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, konklaavi kokoontuu toukokuun puolivälissä, ja kesään mennessä Katolisella kirkolla on uusi paavi.
