Suomessa ja muissa länsimaissa on pohdittu kuumeisesti, mitkä ovat käynnissä olevan Ukrainan sodan keskeiset opit, joita voitaisiin konkreettisesti ja maltillisesti hyödyntää Puolustusvoimien koulutuksessa sekä varautumisessa.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laajamittainen hyökkäyssota jatkuu edelleen, ja se on kulkenut usean erilaisen vaiheen läpi. Ukrainan tämänhetkinen operaatio Venäjän Kurskin alueella osoittaa, että edessä on vielä uusia vaiheita ennen rauhan saavuttamista. Samaan aikaan puolustaja on ajettu ahtaalle Itä-Ukrainan Donbasissa hyökkääjän painaessa päälle.
Toistaiseksi voi olla liian aikaista vetää liian suoria johtopäätöksiä sovellettavaksi Puolustusvoimien toimintaan, mutta ainakin miehittämättömien ilma-alusten käyttö on selvästi tuonut uuden ulottuvuuden modernille taistelukentälle.
– Ukrainan sodan havainnot ovat osoittaneet sen, että Suomessa on tehty vuosikymmenten ajan oikeita ratkaisuja ja analyyseja mahdollisesta sodan kuvasta, kun mietitään, kuka on meidän naapurimme ja mitä viime sodissa koettiin, sanoo Maavoimien tutkimuskeskuksen johtaja, everstiluutnantti Markus Wahlstein Verkkouutisille.
– Me olemme kylmän sodan aikana ja edelleen sen jälkeen varautuneet perinteiseen, tavanomaiseen sodankäyntiin. Se on päivänselvä asia.
Asevelvollisuus mahdollistaa laajan ja laajamittaiseen sotaan kykenevän reservin.
– Muualla länsimaissa on ihan ymmärrettävästi panostettu enemmän terrorisminvastaiseen sotaan, vastakumoukselliseen sodankäyntiin ja kriisinhallintaan, Wahlstein toteaa.
Esimerkiksi Ruotsi ja monet muut maat lopettivat asevelvollisuuden.
Ei tarvetta suurille muutoksille
Sotilaat, analyytikot ja asiantuntijat ovat seuranneet sekä Ukrainan että Venäjän asevoimien toimintaa hyökkäys- ja puolustusoperaatioissa. Molemmat osapuolet ovat kehittyneet sodan edetessä muun muassa eri aselajien yhteistoimintaoperaatioissa.
Markus Wahlsteinin mukaan Ukrainan sodan kuva ei ole yllättänyt sotilaita sekä puolustuksen ja turvallisuuden parissa työskenteleviä ihmisiä. Ukrainasta saatujen havaintojen perusteella suuret muutokset Puolustusvoimien toiminnassa eivät ole tarpeen.
– Keskeisin johtopäätös on se, että vallitsevia hyviä käytäntöjä ja osaamista on vahvistettava jatkuvasti. Toki meidän on oltava ajan hermolla, jotta emme luudu. Mutta me olemme oikealla polulla.
– Mitään suuria muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta joitakin toimintatapoja voidaan entisestään vahvistaa.
Puolustusvoimien toiminnassa ja koulutuksessa on tärkeää, että perusasiat ovat kunnossa ja niitä harjoitellaan huolellisesti.
– Nostaisin esille yksittäisen sotilaan taistelutaidot, joukon perusosaamisen ja johtajien toiminnan. Nämä asiat ovat Suomessa kunnossa. Niistä on pidettävä kiinni, ja niitä pitää vahvistaa, Wahlstein painottaa.
– Yhteistoiminta on fundamentti, joka pitää osata. Kun joukon perusasiat ovat hallussa, siihen liitetään mukaan eri aselajien yhteistoiminta. Ja se ulottuu ryhmä- ja joukkuetasolta niin ylös kuin mahdollista.
Dronet ja lennokit
Miehittämättömien ilma-alusten (UAV) käyttö on lisääntynyt nopeasti viimeisen kahden vuoden aikana Ukrainan rintamalla. Molemmilla osapuolilla on käytössään halpoja ja tehokkaita videolinkin kautta ohjattavia FPV-räjähdedroneja. Erilaisia droneja käytetään myös tiedusteluun. Lisäksi räjähde- ja tiedustelulennokkien käyttö on yleistynyt massiiviseen tahtiin.
– Ukrainan sodassa on todella paljon vanhoja elementtejä, mutta myös jotain uutta. Ja sehän on sanomattakin selvä, että uutta ovat kehittyneet miehittämättömät ilma-alukset eli dronet ja lennokit, Markus Wahlstein sanoo.
– Se ei ole sinänsä yllättänyt. Tästä on ollut saatavilla tietoa, ja eri aselajeilla on miehittämätöntä ilmailua, joten tyhjästä ei ole tarvinnut lähteä. Mutta miehittämätön ilmailu on noussut esille aika voimakkaasti Ukrainan sodassa.
Hänen mukaansa miehittämättömän ilmailun hyödyntäminen nousee entistä tärkeämmäksi asiaksi.
– Se tarkoittaa eri maiden asevoimissa sitä, että näiden laitteiden suorituskykyjä pitää osata hyödyntää ja niitä vastaan pitää varautua.
– Kyse on aseesta ja vasta-aseesta. Meillä on samanaikaisesti käsillä uhka ja mahdollisuus. Kaikki asevoimiaan kehittävät valtiot ovat varmasti tehneet saman havainnon.
Suomessa ja monissa muissa maissa on jo otettu näitä laitteita koulutuskäyttöön. Wahlstein ei voi kertoa koulutuskäytännöistä, laitteista tai tutkimuksista kovin tarkasti, koska prosessi on kesken ja toistaiseksi salaista.
– Puolustusvoimissa koulutetaan suojautumista lennokkeja ja droneja vastaan ja hankitaan torjuntakalustoa ja omasuojajärjestelmiä. Myös taistelijan suojavarusteita kehitetään. Ne suojaavat tietysti myös muilta uhilta, mutta se liittyy tähän dronejen luomaan uudenlaiseen ilmauhkaan.
– Tätä tutkitaan nyt kovasti, ja osaamista kehitetään.
Koulutus aloitettu
Markus Wahlstein korostaa, että miehittämättömään ilmailuun liittyvissä uhissa ja mahdollisuuksissa ei pidä myöskään unohtaa joukon toimintatapoja.
– Jos joukko ja yksilö eivät osaa toimia oikein, niin hienot välineet eivät auta. Ilmasuojelutoimenpiteet ja omasuojailmatorjunta ovat aina olleet Puolustusvoimissa hyvällä mallilla. Niitä korostetaan, ja tähän liittyen on alettu kouluttaa lisää, jotta osataan suojautua miehittämättömiä ilma-aluksia vastaan.
– Tämä koulutusprosessi on vielä kesken, mutta emme ole kuitenkaan kehityksestä jäljessä. Samaan aikaan mietitään ja tehdään.
Hän muistuttaa, että Ukrainan ja Suomen olosuhteet eroavat toisistaan.
– Kokemukset koulutuksessa ja testit näyttävät aikanaan, miten dronet ja lennokit sekä niiltä suojautuminen toimivat suomalaisessa peitteisessä maastossa. Niitä ei saa aliarvioida, mutta ei pidä myöskään yliarvioida. Asia on vielä kesken, ja kokemuksia tarvitaan.
– Mutta koulutus on aloitettu heti, ja olemme ryhtyneet toimeen.
Wahlstein tähdentää, että dronet ja lennokit eivät kuitenkaan ole sellaisenaan kaiken ratkaiseva hopealuoti.
– Taistelukentälle tuodaan aina tiettyjä uusia kyvykkyyksiä tai asejärjestelmiä, mutta ne eivät yksin ratkaise sotaa, vaan kyse on kokonaisuudesta kaikkine aselajeineen, yhteistoimintoineen ja johtamisineen yleisellä tasolla.
– Hengellä, osaamisella ja taidolla tekee paljon.
Sotilaallinen huoltovarmuus
Laajamittaiseen ja perinteiseen sotaan varauduttaessa Puolustusvoimissa on myös keskitytty riittävän sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen, minkä avulla varmistetaan taistelukyky tosipaikassa.
– Se tarkoittaa puolustusteollisuuden kykyä tuottaa ampumatarvikkeita ja muuta materiaalia sekä tukea Puolustusvoimia kunnossapidollisesti, Wahlstein sanoo.
– Ukrainan pitkittynyt sota on hyvä esimerkki. Se saattoi tulla muille maille pienoisena yllätyksenä, mutta me olemme varautuneet tähän.
Hän katsoo, että Suomen pitää pienenä kansana tukeutua puolustusteollisuuden kansainvälisiin markkinoihin siitä huolimatta, että Suomessa on Patrian-kaltaisia laadukkaita toimijoita.
– Tarvitaan isompia markkinoita, jotta kyetään vastaamaan kysyntään. Tietynlainen omavaraisuus pitäisi aina olla. Mutta sen lisäksi tarvitaan laajemmin yhteistoimintaa ja tukea.
Wahlstein korostaa EU:n ja Naton roolia tässä.
– EU:n yhteismarkkinat ja yhteistyömahdollisuudet – Euroopan puolustusvirasto (EDA), Euroopan puolustusrahasto (EDF), Euroopan rauhanrahasto, Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY).
– Ne eivät toki ole kaikki materiaalihankkeita. Mutta EU on tuonut rauhaa ja yhteistyöttä Eurooppaan. Ja Nato syventää tätä ennestään.
Suomen hallitus reagoi Venäjän laajamittaiseen hyökkäykseen Ukrainassa välittömästi.
– Hallituksen lisärahoituksen turvin Puolustusvoimille on tehty uusia puolustuskykyä parantavia hankintoja. Esimerkiksi panssarintorjunta- ja ilmatorjuntavälineistöä. Lisäksi Puolustusvoimien määrärahoja on lisätty vuodesta 2023 alkaen, Wahlstein kertaa.
Historiallinen muutos
Nato-liittolaisuus hyödyttää Puolustusvoimia koulutuksessa ja varautumisessa, kun Nato-maiden joukot harjoittelevat yhdessä ja saavat hyvää kokemusta yhteistoiminnasta.
– Meillä on liittouman tarjoama turvallisuus. Tämä on historiallinen muutos. Naton turvatakuut korottavat aseellisen konfliktin pidäkettä huomattavasti. Nato-maita vastaan ei ole hyökätty kertaakaan muuten kuin terrorismin keinoin, Markus Wahlstein sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että mikään ei ole varmaa tässä maailmassa ja siksi valmistautuminen on järkevää.
Naton kolmas artikla edellyttää jokaista maata huolehtimaan ensisijaisesti omasta puolustuksestaan itse.
– Tämä tarkoittaa sitä, että me emme saa olla Natossa turvallisuuden kuluttajia, vaan meillä pitää olla oma panos, jolla kykenemme itse puolustamaan maatamme. Sitten Natossa päätetään yhdessä, otetaanko viides artikla käyttöön, Wahlstein toteaa.
– Tästähän Suomea on kiitelty. Vaikka olemme pieni kansakunta, niin meillä on kuitenkin vahvat ja korkeatasoiset asevoimat Euroopan ja maailman mittakaavassa.