Valtameren toisella puolella Venäjän presidentti Vladimir Putinin toimet tuomitaan yksimielisesti. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden korostaa Euroopan ja Yhdysvaltain yhtenäisyyttä, mutta kansan enemmistö ei luota presidentin kykyyn hoitaa kriisiä.
Biden aloitti hiljattain vuotuisen Kansakunnan tila -puheensa omistamalla ensimmäiset kymmenen minuuttia Ukrainan sodalle. Biden painotti Euroopan ja Yhdysvaltain yhtenäisyyttä ja korosti ”tuhoisien”, Venäjään kohdistettujen talouspakotteiden merkitystä. Biden toisti aiemman lausuntonsa siitä, että Yhdysvallat reagoi sotilaallisesti vasta, jos Venäjä astuu ”jalallaankaan” yhteenkään NATO-maahan. Puheen suurin uutinen oli, että Yhdysvallat sulkee oman ilmatilansa kokonaan venäläiseltä ilmaliikenteeltä. Kongressisalissa nähtiin useita Ukraina -rintanauhoja.
Yleinen mielipide Yhdysvalloissa on se, että Vladimir Putinin toimet ovat tuomittavia, mutta presidentti Biden olisi voinut tehdä enemmän sodan pysäyttämiseksi. 58 prosenttia amerikkalaisista ei luota Bidenin kykyyn Ukrainan sodan ratkaisemisessa. Epäoikeutettuna Venäjän aloittaman sodan näkee noin 74 prosenttia kansalaisista ja oikeutettuna vain kuusi prosenttia. Ennen Venäjän suurhyökkäystä noin 13 prosenttia (https://today.yougov.com/topics/international/articles-reports/2022/02/11/americans-want-support-ukraine-not-us-troops) yhdysvaltalaisista oli sitä mieltä, että USA:n tulisi lähettää sotilaita Ukrainaan, mutta hyökkäyksen alettua 58 prosenttia oli sitä mieltä, että sotilaallisen väliintulon voisi tehdä, jos talouspakotteet eivät pure.
Noin 45 prosenttia yhdysvaltalaisista näkee, että Putin olisi toteuttanut hyökkäyksensä, vaikka presidenttinä olisi ollut Donald Trump. Lukuihin on saattanut vaikuttaa Bidenin epäselvä lausunto tammikuulta, jossa hän vihjasi, että ”pieni tunkeutuminen” (minor incursion) Ukrainaan ei välttämättä aiheuttaisi toimenpiteitä Yhdysvaltain taholta. Biden korjaili lausuntoaan sen jälkeen, kun Ukrainan hallinnon edustajat huomauttivat, että kyseisenlaiset ulostulot ovat ”vihreän valon näyttämistä” Putinin hyökkäyssuunnitelmille.
Sodan vastaisia mielenosoituksia on nähty ympäri Yhdysvaltoja. Suuria mielenosoituksia on ollut ainakin Atlantassa, Chicagossa, Bostonissa, Washington DC:ssä ja New Yorkissa.
USA:n poliittisessa keskustelussa Ukrainan sota linkittyy Eurooppaa enemmän puoluepoliittisiin erimielisyyksiin. Harva valtavirtapoliitikko on vaatinut USA:n tai NATO:n sotilaallista väliintuloa. Perusteluna on todennäköisesti Donald Trumpin aloittama ”America first” (Amerikka ensin) -politiikka, sekä pelko eskaloitumisesta suurvaltojen väliseksi ydinsodaksi.
Ukrainan sotaa on käytetty sisäpoliittisena aseena erityisesti konservatiivien taholta. Yleinen näkemys Republikaanien taholta on, että Donald Trump olisi kyennyt estämään sodan. Myös kansan selvä enemmistö (62 prosenttia) oli kyselyssä tätä mieltä. Noin 59 prosenttia on sitä mieltä, että Putin käytti hyväkseen Bidenin ulkopoliittista heikkoutta.
Texasilainen senaattori Ted Cruz (R) twiittasi helmikuun lopulla, että Vladimir Putin ”tavoittelee ”uutta Neuvostoliittoa, jonka estäminen on Yhdysvaltain intressi”. Muutamaa päivää myöhemmin hän soimasi Joe Bidenia siitä, että ”rauhoittelutaktiikka” laittoi Ukrainaan suunnatun, 100 miljoonan dollarin aseavun jäihin kesällä 2021.
Donald Trumpin väitettiin viivyttäneen kongressin jo hyväksymää aseapua loppuvuodesta 2019. Trumpin hallinto möi Ukrainaan Javelin -ohjuksia lähes 50 miljoonalla dollarilla vuonna 2018.
Tiettävästi rohkeimman kannanoton Republikaanileiristä tekivät kongressiedustaja Adam Kinzinger ja senaattori Roger Wicker, jotka ehdottivat ilmatilasulkua Ukrainan ylle.
Ex-presidentti Barack Obaman ulkoministeri (2009-2013) sekä demokraattien entinen presidenttiehdokas (2008 ja 2016) Hillary Clinton on taas syyttänyt Donald Trumpia ”vihollisen tukemisesta”. Syytös liittyy hyökkäystä edeltäneeseen Trumpin lausuntoon, jossa entinen presidentti kehui Putinin sotataktiikkaa ”nerokkaaksi”. Trumpin lausunto on saanut kritiikkiä myös omasta leiristä.
Demokraattipuolueen vasemmalla laidalla huomio on keskittynyt sodasta aiheutuvan pakolaiskriisin hoitoon, sekä sodan vastaisten mieleosoitusten tukemiseen. Kenties radikaaleimman ulkopoliittisen ulostulon teki Yhdysvaltojen Sosiaalidemokraattinen yhdistys (DSA), joka syyttää Yhdysvaltoja sodan eskaloinnista ja vaatii vetäytymistä NATO:sta.
