Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava eivät ole asettamassa koordinoitua palkkatavoitetta käynnistyvälle työehtosopimusten neuvottelukierrokselle.
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja sen jäsenliitot ilmoittivat keskiviikkona tavoittelevansa yhteensä 10 prosentin palkankorotuksia kahdelle seuraavalle vuodelle.
– Tietyllä tavalla oli odotettua, että palkansaajajärjestöt tulevat asettamaan omat liittokohtaiset tavoitteensa palkankorotuksista korkeammalle tasolle kuin menneinä vuosina johtuen viime vuosien ostovoiman heikentymisestä korkean inflaation takia, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa Verkkouutisille.
Palola ei halua kommentoida SAK:n palkkatavoitetta eikä sitä, onko avaus vastuullinen.
– STTK ei ole ainakaan toistaiseksi julkistamassa mitään yhteistä palkankorotustavoitetta. Koska nyt on liittokohtaiset neuvottelut, kukin liitto kohdaltaan pohtii ja asettaa omat tavoitteensa, Palola avaa STTK:n tilannetta.
Palola jakaa SAK:n palkankorotusvaateiden taustalla olevan pääargumentin palkansaajien ostovoimakuopan täyttämisestä.
Hänen mukaansa käynnistyneeseen neuvottelukierrokseen tulee vaikuttamaan ennen kaikkea kolme asiaa.
– Neuvottelurupeama on erittäin pitkä: sopimukset umpeutuvat marraskuun lopun ja huhtikuun lopun välillä. Toiseksi, olemme arvioineet, että liitot tulevat asettamaan omat palkankorotustavoitteensa ostovoiman vahvistamiseksi ja siellä kyllä painaa viime vuosien heikentynyt ostovoima. Kolmantena vaikuttaa, millä tavalla pyritään turvaamaan työntekijän asema, kun otetaan huomioon työlainsäädäntöön tehdyt heikennykset ja toisaalta sosiaaliturvaan tehdyt heikennykset, Palola taustoittaa.
– Uskon, että jäsenjärjestömme tulevat asettamaan tavoitteen palkankorotuksista, jotka ovat korkeammat kuin menneiden vuosien korotukset. Peruste ja argumentit ovat samat kuin SAK:n, STTK:n puheenjohtaja toteaa.
Palola arvioi neuvotteluasetelmaa varsin haasteelliseksi SAK:n keskiviikon ulostulon jäljiltä.
Myös Akavassa liitot tulevat asettamaan omat palkankorotustavoitteensa.
– Meillä on julkisella sektorilla Juko ja yksityisellä YTN, jotka linjaavat puolestaan omat tavoitteensa. Keskusjärjestössä emme puutu siihen, minkälaisia tavoitteita YTN:llä tai Jukolla on. He päättävät niiden mahdollisesta julkistamisesta omista lähtökohdistaan käsin, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kertoo Verkkouutisille.
Löfgren ei halua arvioida julkisuudessa, tulevatko myös akavalaiset liitot vaatimaan neuvotteluissa viime vuosia kovempia palkankorotuksia.
– Haluamme tukea omia neuvottelujärjestöjämme ja tietysti toivomme sitä, että tämäkin neuvottelukierros saadaan mahdollisimman kivuttomasti eteenpäin ja löydetään sellaiset ratkaisut, jotka tukevat kotimaista ostovoimaa ja osaajien työn kannustavuutta ja vievät tätä maata eteenpäin, hän perustelee.
Löfgrenin mukaan Suomessa on ostovoimaongelma, eikä kulutuskysyntä näytä olemaan piristymään päin. Hän toivoo hallitukselta porkkanoita ja avauksia sujuvoittamaan neuvotteluita.
– Toivoisimme kovasti, että valtiovalta tukisi ostovoimaa ja sitä kautta palkkaneuvotteluita sellaisella signaalilla, että ansiotuloverotuksen kireää progressiota voitaisiin laskea. Akavalle on tärkeä asia, että myös verotuksellisin ratkaisuin voidaan tukea kotimaista ostovoimaa. Sitä kautta helpotetaan myös palkkaneuvotteluiden tilannetta, Löfgren toivoo.
– Tässä puolentoista vuoden ajan on varsin yksipuolisesti viety elinkeinoelämän pitkäaikaisia hyvin yksipuolisia tavoitteita eteenpäin. Mikäli hallitus nyt haluaisi rauhoittaa tulevaa kierrosta ja omalla toiminnallaan osoittaa, että suomalainen työ tarvitsee suomalaista palkansaajaa, nyt olisi hyvä paikka laittaa eteenpäin sen tyyppisiä työmarkkinauudistuksia, jotka ovat palkansaajien näkökulmasta tarpeellisia ja olennaisia, hän jatkaa.
Löfgren mainitsee esimerkiksi asiantuntijatyössä olevat psykososiaaliset kuormitustekijät, joita ei monilla työpaikoilla vielä osata hallita, ja joihin tarvitaan uusia työkaluja.
– Tällaisia avauksia hallitus voisi tehdä ja viedä sitä kautta eteenpäin neuvottelukierrosta.
