Venäjän valtiollisen vuoteen 2050 ulottuvan energiastrategian odotetaan valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä. Tulevan strategian oletetaan pohjautuvan hiilivetyjen käytön jatkuvaan kasvuun. Lisäksi siinä painotettaneen tuonninkorvausta ja tuotantoon liittyviä omia teknisiä ratkaisuja, Aasian markkinoiden tärkeyttä sekä laajemmin energiasektorin merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Aiheesta kirjoitetaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen viikkokatsauksessa.
Suomen Pankki muistuttaa, että strategia on yleensä varsin yleispiirteinen kuvaus koko energiasektorin tulevaisuuden tavoitteista, mutta se sisältää myös alakohtaisia tavoitteita esimerkiksi tuotannon ja viennin määristä. Strategia kuvaa vallitsevaa ajattelua Venäjän energiasektorin tulevaisuudesta.
– Lehtitietojen mukaan luonnoksessa oletetaan maakaasun ja kivihiilen tuotannon ja viennin kasvavan merkittävästi vuoteen 2050 saakka. Öljynviennin nähdään pysyvän liki nykytasollaan koko ajanjakson ajan. Taustalla lienee oletus siitä, että Venäjän keskeisillä vientimarkkinoilla Aasiassa talouskasvu on voimakasta, mutta liikenteen sähköistyminen hidasta, viikkokatsauksessa kirjoitetaan.
– Tässä maailmankuvassa vähähiilisen energiatuotannon katsotaan olevan lähinnä sivujuonne energiamarkkinoiden tulevassa kehityksessä. Myöskään energiankäytön tehostaminen ei ole osa venäläistä energiakeskustelua. Venäjä onkin maailmanmittakaavassa poikkeuksellinen siinä, että suhteessa tuotettuun arvonlisään talouden energiankulutus on ollut kasvussa, Suomen Pankki arvioi.
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) tuoreessa World Energy Outlook- julkaisussa ennustetaan hiilivetyjen globaalin kysynnän kääntyvän laskuun jo vuonna 2025. Myös Venäjän keskeisellä vientimarkkinalla Kiinassa öljyn ja kivihiilen kysynnän nähdään supistuvan nopeasti sähköistymisen ja uusiutuvien energialähteiden kasvun myötä.
Suomen Pankin mukaan Venäjän kaavailut kivihiilen ja maakaasun viennin merkittävästä kasvusta edellyttäisivät markkinaosuuksien huomattavaa kasvua ja viennin ohjaamista nykyistä vahvemmin muun muassa Intiaan ja Kaakkois-Aasiaan.
– Sekä kivihiilen että maakaasun osalta Venäjän tulevaisuuden haasteet liittyvät paitsi globaaliin kysyntään, myös siihen kuinka kaivannaiset saadaan maailmanmarkkinoille. Öljyn viennin jatkuminen on edellyttänyt mittavia investointeja vanhojen öljytankkereiden hankintaan eli ns. varjolaivaston kokoamiseen. Öljyn rahtikustannukset ovat kuitenkin verrattain pienet, joten vientimatkojen kasvu ei välttämättä tee viennistä kannattamatonta.
– Sen sijaan kivihiilen osalta EU:n tuontikielto, muuttuneet logistiikkareitit ja Venäjän rautateiden kapasiteettipula ovat aiheuttaneet tuotannolle vähintään tilapäisesti suuria vaikeuksia. Kuluvan vuoden aikana hiilen tuotanto on supistunut etenkin keskeisellä Kemerovon alueella.Tulevaisuudessa tuotannon ja viennin kasvu edellyttäisi merkittäviä lisäinvestointeja Venäjän rataverkostoon ja -kalustoon sekä vientisatamiin, katsauksessa arvioidaan.
Maakaasun globaalin kysynnän ennustetaan pysyvän vahvana vielä vuosikymmeniä, mutta Venäjän putkikaasun vientinäkymät vaikuttavat vaatimattomilta. Kaasunviennin katkeaminen EU-maihin leikkasi Venäjän putkikaasun vientiä noin 120 miljardilla kuutiometrillä.
Uusien putkireittien suunnittelu on hidasta, eikä EU-markkinoiden menetystä tulla uusilla putkilla korvaamaan. Ensimmäisen Kiinaan suuntautuvan Siperian voima- putken toimitukset alkoivat vuonna 2019. Joulukuun alusta alkaen putkisto on käytössä täydellä kapasiteetilla. Lisäksi Venäjä ja Kiina ovat sopineet uuden Kaukoidän putken rakentamisesta, jonka toimitusten pitäisi alkaa vuoden 2027 alussa.
– Venäjän kaasuntuotannossa on siis runsaasti vapaata kapasiteettia, mutta viennin kasvu edellyttää suuria panostuksia nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantoon, satamiin ja jäissä kulkeviin LNG-aluksiin. Venäjällä on tällä hetkellä kaksi merkittävää LNG-laitosta, yksi Kaukoidässä Sahalinilla ja toinen Jamalilla Jäämeren rannalla. Länsimaiden asettamat pakotteet ovat hidastaneet uusien LNG-laitosten rakentamista ja muuttaneet suunnitelmien kannatuslaskelmia. Kaasunviennin palauttaminen edes sotaa edeltäneelle tasolle edellyttäisi LNG-viennin yli kaksinkertaistamista nykytasoltaan. Kovin nopeasti se ei onnistu, viikkokatsauksessa kirjoitetaan.
