Suomi tehostaa rannikkopuolustustaan vähintään kymmenellä 155 mm:n telatykkijärjestelmällä. Logistiikkalaitos, joka vastaa puolustusvoimien materiaalin hankinnoista, on julkaissut tarjouspyynnön enintään 20 tykkijärjestelmän hankkimiseksi. Määrä riippuu käytettävissä olevasta rahoituksesta, jonka suuruutta ei ole ilmoitettu.
Hankintojen tavoitteena on tarjouspyynnön mukaan luoda rannikon puolustukseen tarkoitettu liikkuva tykistökyky, jonka tehtävänä on torjua vihamielisiä aluksia Suomen aluevesillä saaristo mukaan lukien sekä vihamielisiä maalle nousseita joukkoja. Suomen aluevesien pinta-ala on EU:n merialuesuunnittelun tietokannan mukaan 54 130 neliökilometriä.
Järjestelmältä odotetaan hyvää liikkumiskykyä, joka mahdollistaa sen käytön rannikkoympäristössä. Sen odotetaan käyttävän Naton ballistisia ammuksia koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisia ampumatarvikkeita. Tulevaan sopimukseen halutaan vuosille 2029–2031 optio kuudesta lisäjärjestelmästä.
Toukokuun lopussa Ruotsin puolustusvoimien materiaalivirasto FMV julkaisi tarjouskilpailun kahdeksan ilmatorjuntatykin hankkimiseksi rannikkopuolustuksensa Stridsbåt 90H -syöksyveneisiin droonien ja helikopterien torjuntaa varten. Rannikkopuolustuskykyjen kasvattaminen on tullut ajankohtaiseksi, kun huoli Venäjän pyrkimyksistä Itämeren alueella on kasvanut.
Toukokuussa Moskova paljasti suunnitelman aloitteesta tarkastaa ja mahdollisesti laajentaa merirajojaan sen omistamien saarten ympärillä Suomenlahdella ja Kaliningradin ympäristössä. Toteutuessaan tällainen aloite synnyttäisi aluekiistan Venäjän ja monen Nato-maan välillä.
Suomen rannikkolaivasto turvaa merialueidemme alueellista koskemattomuutta ja on valmiina tarvittaessa myös tulenkäyttöön merellä. Näitä ydintoimintoja se tukee miinantorjunnalla ja merellisellä huollolla. Meripuolustuksen kehittämistä koskeva julkaisu mainitsee rannikkojoukkojen tulivoiman liikkuvuuden kehittämisen ”kiinteän rannikkotykistön tullessa elinkaarensa päähän”.
Samaan aikaan rannikkopuolustukseen tähtääviä hankintoja ovat kilpailuttamassa Euroopassa myös Alankomaat, Bulgaria, Kroatia, Italia ja Portugal.
