Ranskassa järjestetään tänään parlamenttivaalien toinen kierros. Viime viikonloppuna pidetyllä ensimmäisellä kierroksella valittiin 76 kansanedustajaa, ja tänään täytetään 577-paikkaisen kansalliskokouksen loput 501 paikkaa. Taktinen äänestäminen voi vaikuttaa siihen, millaiseksi vaalien lopputulos muotoutuu.
Vaaleissa pääpuolueet ovat Marine le Penin laitaoikeistolainen Kansallinen liittouma, Emmanuel Macronin Ensemble-vaaliliitto ja vasemmistopuolueiden muodostama Uusi kansanrintama. Lisäksi keskustaoikeistolainen Tasavaltalaiset-puolue on asettanut ehdokkaita.
Economistin mukaan Kansallisen liittouman kannatus on ollut gallupeissa 37 prosenttia, Kansanrintaman 29, Ensemblen 21 ja tasavaltalaisten kahdeksan.
Ranskan erikoinen vaalitapa ja taktinen äänestäminen voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, onnistuuko le Pen saamaan parlamenttiin enemmistön.
Ranskassa jokaisesta vaalipiiristä valitaan yksi ehdokas. Ensimmäisellä kierroksella kaikki puolueet kisaavat toisiaan vastaan, ja voittaja on se ehdokas, joka saa vähintään puolet äänistä.
Jos yksikään ehdokas ei yllä tähän, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Lisäksi toiselle kierrokselle pääsevät ehdokkaat, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella vähintään 12,5 prosenttia äänistä. Toisella kierroksella ei siis vaadita enemmistöä, jos ehdokkaita on enemmän kuin kaksi.
Monessa vaalipiirissä Kansallisen liittouman, Kansanrintaman ja Ensemblen ehdokkaat pääsivät kaikki kolme toiselle kierrokselle. Kahden jälkimmäisen ryhmän ehdokkaat ovat tällöin pääosin vetäytyneet kisasta ja kehottaneet äänestäjiä äänestämään taktisesti.
BBC:n mukaan 130 Kansanrintaman ja 81 Ensemblen ehdokasta vetäytyikin toiselta kierrokselta ehkäistäkseen Kansallisen liittouman ehdokkaan valinnan. Siinä missä ennen vetäytymisiä kolmen tai useamman ehdokkaan kisa oli luvassa 311 vaalipiirissä, on nyt niitä tulossa vain 91.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että monissa vaalipiireissä on valittavissa vain kahden ääripään ehdokkaita, tai vaihtoehtoisesti keskustaoikeistolainen ja laitaoikeistolainen ehdokas. Tällöin vaalitulokseen saattaa vaikuttaa se, kuinka moni äänestäjä on oman ehdokkaan vetäytymisen jälkeen valmis äänestämään ”pienempää pahaa”.
Yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta on Eure-et-Loir’n toinen vaalipiiri, jossa sosialistipuolueen ehdokas Nadia Faveris vetäytyi ja ilmoitti tukevaansa toisella kierroksella perinteistä vastustajaansa, oikeistolaisen Tasavaltalaiset-puolueen Olivier Marleix’ta, estääkseen Kansallisen rintaman Olivier Dubois’n valinnan.
Vastaavasti Cherin toisessa vaalipiirissä äänestäjillä on valittavinaan joko kommunistipuolueen Nicolas Sansu tai Kansallisen liittouman Bastian Duenas. Ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi tullut keskustaliberaalin Demokraattisen liikkeen Gabriel Behaghel taas vetäytyi kisasta.
Kaikissa tapauksissa tällaisia taktisia vetäytymisiä ei kuitenkaan ole tapahtunut. Le Monden mukaan useassa vaalipiirissä Ensemblen ehdokas ei ole suostunut vetäytymään, koska Kansanrintaman ehdokas ei kunnioita ”tasavaltalaisia arvoja”. Useimmiten Kansanrintaman ehdokkaat ovat näissä tilanteissa tulleet laitavasemmistolaisesta LFI-puolueesta.
Ranskan politiikan professori Philippe Marliere kommentoi aiemmin Al-Jazeeralle, että keskustaryhmät yrittävät nyt haudata sotakirveen estääkseen Kansallista rintamaa saamasta enemmistöä kansalliskokoukseen.
– Se on laajaa taktista äänestämistä, Marliere tiivisti.
Nähtäväksi jää, kuinka moni ranskalainen on valmis äänestämään taktisesti, ja kuinka moni jää kotiin. Kello 13 Suomen aikaa äänestysaktiivisuus oli kuitenkin noussut 26,6 prosenttiin, seitsemän prosenttia korkeammaksi kuin edellisissä vaaleissa.
