Miten maailmaa ravisuttava pakolaiskriisi ratkaistaan ja miten sen kanssa eletään?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan kuuluva Ben Zyskowicz erittelee Verkkouutisille kolme tasoa kriisissä: globaali, eurooppalainen ja suomalainen. Kaikilla tasoilla tarvitaan kipeästi ratkaisuja.
– Globaalisti kyse on siitä, ovatko eri maat yhdessä – lähinnä USA, Venäjä ja EU – valmiita panostamaan riittävästi näiden pakolaisvirtojen alkulähteenä olevien sotilaallisten kriisien ratkaisemiseen ja hillitsemiseen. Kyse on Syyrian sodasta ja myös sodasta Irakissa sekä levottomuuksista ja sisällissodan kaltaisista tilanteista monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa, Ben Zyskowicz sanoo.
Hänen mielestään välttämättömintä olisi, että kansainvälinen yhteisö tekisi huomattavasti nykyistä enemmän näiden sotilaallisten kriisien lopettamiseksi ja hallitsemiseksi.
Lähelle kotimaataan
Entä Euroopan unioni, mitä se voi ja mitä sen pitää tehdä? Mitä tehdä jo EU:n alueella olevien turvaa hakevien kanssa – entä mitä tehdään pakolaisvirran patoamiseksi?
– Ne sadat tuhannet, jopa miljoonat ihmiset jotka ovat lähivuosina tulossa hakemaan turvaa ja parempaa elämää itselleen ja perheelleen – mitä voidaan tehdä heille, jotka eivät vielä ole täällä ja ovat valmiita maksamaan ihmissalakuljettajille hengenvaarallisista kuljetuksista, Zyskowicz erittelee ongelmaa.
– Eli millä padotaan ennalta virtaa Eurooppaan siellä sodan keskellä tai kriisimaiden lähialueilla esimerkiksi Jordaniassa ja Turkissa nyt olevista?
Hänen mielestään ”pitkällä tähtäimellä ratkaisu voi olla vain se, että EU tukee näiden pakolaisten majoittamista kriisimaissa tai lähialueilla. Eli että nämä ihmiset saavat turvaa ja suojaa lähellä omaa kotimaataan, jotta paluu sinne sitten kun kriisi on ohi, olisi mahdollinen”.
Zyskowiczin mukaan EU:n tulisi kansainvälisten toimijoiden kanssa huolehtia inhimillisistä leireistä, joissa ihmiset saavat suojaa ja turvaa, joissa lapset voivat käydä koulua ja joissa on terveydenhuoltoa.
Pakolaisleirit lähialueille
– Etteivät nämä miljoonat ihmiset sieltä lähde hakemaan turvaa Euroopasta hengenvaarallisten kuljetusreittien kautta, vaan voivat elää leireillä väliajan. Näinhän valtaosa pakolaisista elää. Syyrian ja Irakin kriisin vuoksi tähän on nyt EU:n tartuttava. Näitä leirejä minusta voitaisiin pitää Turkissa tai kriisimaiden lähialueilla, Ben Zyskowicz sanoo.
– Ratkaisu ei voi olla se, että he kaikki tai heistä edes valtaosa tulee Eurooppaan asumaan, elämään, saamaan suojaa ja turvaa. Heidän oma toiveensa aivan varmasti on se, että he voisivat palata kotimaahansa, ja on myös Euroopan etu etteivät miljoonat lähde hakemaan täältä turvaa, Ben Zyskowicz toteaa.
Entä Euroopan alueelle jo tulleet? Dublin-periaate hakemusten käsittelystä siellä mihin turvapaikanhakija on ensin saapunut on joutunut väistymään.
– Se on polttava kysymys, jossa näemme myös hämmentäviä ilmiöitä. Ei ole ajateltu, että hakijat valitsisivat, mihin EU-maahan he haluavat hakemuksensa jättää.
– Ratkaisu ei ole helppo. Esimerkiksi Kreikalla ei ole kykyä ja Unkarilla tuskin edes halua ratkaista hakijoiden asiaa inhimillisesti.
– Itse ajattelen, että tässä akuutissa tilanteessa jonkinnäköinen yhteistyö näiden ihmisten sijoittamiseksi eri maihin on välttämätöntä. Sen tulisi perustua pakolliseen vapaaehtoisuuteen: vapaaehtoisesti eri maat ottavat oman osuutensa ja käsittelevät tapaukset yhteisten pelisääntöjen mukaan.
Ruotsin reitiltä
Suomeen on tullut ja tulossa enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan. Zyskowicz kuuluu niihin, jotka ovat ihmetelleet, miksi Ruotsista tullaan Suomeen ja haetaan Suomesta turvapaikkaa.
– Kukaanhan ei voi olla sitä mieltä, että nämä ihmiset olisivat vaarassa Ruotsissa, mikseivät he hae Ruotsista turvapaikkaa? Mikä viidakkorumpu, mikä ohjeistus on johtanut siihen, että he tulevatkin Suomeen, vaikka turvapaikanhaku pitäisi käynnistää Ruotsissa tai jo Tanskassa tai sitäkin ennen?
Ben Zyskowiczin mukaan maahan tulleista on huolehdittava. Hän sanoo olevan erittäin upeaa ja arvostettavaa, että pääministeri on henkilökohtaisesti näyttänyt esimerkkiä.
– Mutta ratkaisu ei ole, että me kukin ottaisimme kotiimme yhden pakolaisperheen, vaan vastaanottokeskuksia on avattava tarpeen mukaan, Zyskowicz sanoo.
Nopea nopeutus
Lisäksi on kansanedustajan mukaan välttämätöntä, että turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä nopeutetaan.
– Ei voi olla niin, että ihminen joutuu vuoden tai kaksi odottamaan ratkaisua siihen saako hän turvapaikan vai ei. Käsittelyä pitää nopeuttaa lisäämällä henkilökuntaa, tarvittaessa jopa rajaamalla tiettyjä valitusoikeuksia. Hyvin nopeasti – mielestäni päivissä – sellaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla, jotka tulevat esimerkiksi Albaniasta pitää pystyä ratkaisemaan, ettei perusteita ole ja tehdä hyvin nopeasti käännytys ja kuljetus takaisin lähtömaahan.
Myöskään Somaliasta tai Irakista tulevien käsittely ei saa Zyskowiczin mielestä kestää edes kuukausia.
– Mieluiten viikkoja. Ne joille ei ole perustetta saada suojelua käännytetään nopeasti takaisin lähtömaihin.
– Meidän voimavaramme ja Euroopan voimavarat eivät ole rajattomia. Sen takia ratkaisut joita tehdään kansainvälisellä tasolla ja Euroopan unionin tasolla tämän valtavan pakolais- ja siirtolaisvirran patoamiseksi ovat pitkän päälle ensisijaisia verrattuna siihen, miten nyt hoidetaan akuuttia tilannetta Euroopassa ja Suomessa, Zyskowicz linjaa.
