Tekoälykkään tekstipalvelun ChatGPT:n nopea valtavirtaistuminen on luonut uuden ilmiön Suomessa kirjoittamiseen. Esimerkiksi työhakemusten tekemisessä ChatGPT:n käyttäminen on yhä yleisempää.
Työnhakusivusto Oikotien mukaan tekoälyn tuottama suomi on kuitenkin ainakin vielä tunnistettavissa.
– Mahdollisuudet tunnistaa tekoälyllä tehty työhakemus toimivat tietysti molempiin suuntiin. Työnhakijan kannattaa huomioida, miten tekstiä on syytä muokata, jotta se ei näytä tekoälyn tuotokselta. Ja lukija taas voi tarkkailla tiettyjä seikkoja, Oikotien analytiikkajohtaja Joonas Pihlajamaa kertoo tiedotteessa.
Ensimmäinen piirre tekoälyn kirjoittamasta työhakemuksesta on se, että hakemus on rytmiltään monotoninen. Samanpituiset lauseet ja samankaltaiset lauserakenteet toistuvat. Vastaava on epätavanomaista ihmiselle riippumatta henkilön kyvyistä tekstin luomiseen, sillä kirjoittaminen lähtee ihmisen ajattelusta. Esimerkiksi puhekielen kautta kirjoittaminen ei tapaa olla konemaisen monotonista.
Toinen tyypillinen tunnuspiirre on, että työhakemuksessa esiintyy selkeitä ajatusvirheitä sanayhteyksissä. Ne eivät ole tavattomia ihmisellekään, mutta toistaiseksi tällaiset ovat suomenkielisessä tekstissä tekoälylle yleisiä. Oikeinkirjoitus saattaa olla virheetöntä, mutta lause ei ehkä tarkoita mitään. Nämä onnahtelut ovat helposti huomattavissa ja vaikkapa työhakemuksesta korjattavissa.
Tekoälyn kirjoittamasta työhakemuksesta puuttuvat Oikotien mukaan myös konkretia ja omakohtaiset esimerkit. Ilmaisu on lennokasta, mutta se ikään kuin kiertää asian ydintä. Se johtuu siitä, että tekoäly plagioi, ei luo uutta. Tekoäly voi lähdeaineistonsa pohjalta tietää, kuinka jokin asia teoriassa tehdään, mutta sillä ei ole kokemusta konkreettisesta tekemisestä eikä kykyä tehdä luovia päätelmiä. Siksikin päätelmät, ideat ja omat kokemukset ovat tehokkain tapa erottautua työnhaussa.
Neljäs tunnuspiirre on, että työhakemuksessa on epäsuomalaisen runsaasti kuvailevia sanoja. Tämä johtuu siitä, että tekoäly ei ainakaan vielä ajattele suomeksi, vaan kirjoittaa englannista käännettyä suomea. Siksi tekoälysuomi tuntuu suureelliselta ja pursuilevalta. Esimerkiksi tekoäly saattaa kuvailla jonkin olevan “rakas”, mikä usein suomalaisesta tuntuu liioittelulta. Sitä kannattaa työhakemuksessa välttää.
Työhakemuksista työnantajat vertaavat hakemustekstin ja ansioluettelon tekstejä toisiinsa. Jos ne poikkeavat laadultaan tai tyyliltään selkeästi toisistaan, se herättää kysymyksiä. Tekoälyn hyödyntäminen yleistyy eritoten hakemusten vapaissa teksteissä. Niissä se on oiva tapa selättää aloittamisen vaikeus, mutta lopputuloksen tulisi kuitenkin olla oma.
Tekoälyn tuottaman tekstin tunnistamiseen on saatavilla ohjelmia, mutta niitä käyttäessä voi syyllistyä tietosuojan loukkaamiseen. Ongelmana on, että Suomessa viranomaislinja tekoälyn hyödyntämiseen on yhä määrittelemättä. Siksikin harva tulee miettineeksi tietosuojaa.
– Ohjeistusta viranomaisten suunnalta hyvästä käyttötavasta on hyvin vähän. Käytännössä ChatGTP:hen ei kannata syöttää tietoja, joista henkilö on mahdollista tunnistaa. Sama koskee tekoälytunnistimia. Riski pätee myös sellaiseen tietoon, josta henkilö on mahdollista tunnistaa lisätietojen avulla. Kuten vaikkapa ansioluettelo, Pihlajamaa toteaa.
Oikotien mukaan tekoäly on tullut työelämään jäädäkseen, niin myös työnhakuun. Työnhakijan kannattaa hyödyntää sitä apuvälineenä. Koko työhakemuksen kirjoittamista sille ei kuitenkaan kannata ulkoistaa.
– Suomalaisille työnhaussa on kaksi tyypillistä haastetta ylitse muiden: valkoisen paperin kammo ja työhaastatteluun valmistautuminen. Eli kirjoittamisessa etenkin aloittaminen tuntuu monelle hankalalta, eikä oikein tiedä, mitä työhaastattelussa sanoisi. Noissa tekoäly voi auttaa. Työhakemukselle voi luoda tekoälyllä pohjatekstin, josta sitten muokkaa omansa. Ja työhaastatteluun voi valmistautua kysymällä tekoälyltä tietoa työnantajasta sekä sparraamalla vastauksia mahdollisiin kysymyksiin, Pihlajamaa kommentoi.
– Tulevaisuudessa työnhaussa erottautumistekijä on se, kuinka hyvin hakija osaa käyttää tekoälyä niin työtä hakiessaan kuin lopulta työssä. Edistyneet käyttäjät löytävät tekoälyltä osuvimmat vastaukset ja taustamateriaalit. Tämä kannattaa suomalaistenkin jo huomioida, Pihlajamaa päättää.
