Donald Trumpin presidenttikauteen liittyy kaikenlaisia riskejä ylä- ja alasuuntaan, arvioi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
– Markkinat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet Trumpin valintaan hyvin rauhallisesti, jopa optimistisesti. Taustalla on oletuksia, että kaikkein radikaaleimmat ajatukset hurjista kaupan esteistä tai maahanmuuton rajoituksista ja karkotuksista eivät kuitenkaan toteutuisi. Näin ollen talousvaikutukset jäisivät etumerkiltään positiiviseksi, Koivu arvioi Nordean talousinfossa tiistaina.
Markkinat ovat reagoineet Trumpin valintaan siten, että dollari arvo on vahvistunut ja korot nousseet.
– Tämä kertoo siitä, että Trumpin politiikka-avaukset ovat pääsääntöisesti varsin inflatorisia, rajoittavat työvoiman saatavuutta ja lisäävät tuontituotteiden hintaa tullien kautta. Sitä kautta hinnat voivat nousta. Toisaalta hallitsematonta inflaatiokierrettä markkinoilla ei odoteta, Koivu muistuttaa.
Dollari on vahvistunut kaikkia päävaluuttoja vastaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen vaalitulos ratkesi marraskuussa. Toisaalta inflaatio vähentää keskuspankin mahdollisuuksia koronlaskuihin ja voi pitää korkotasoa koholla.
– Emme odota USA:lta enää koronlaskuja. Taustalla ovat Trumpin oletetut toimet sekä USA:n talouden vahva veto: inflaatiopaineet viime kuukausina ovat kivunneet hieman ylöspäin.
Myös USA:n reaalitalous on reagoinut positiivisesti Trumpin valintaan. Koivun mukaan varsinkin pienyritysten luottamus on vahvistunut selvästi. Samanlainen trendi nähtiin myös Trumpin ensimmäisen valinnan yhteydessä syksyllä 2016.
– Trump tulee kiinnittämään huomiota edelleen USA:n talouskasvuun jatkumiseen. Toisaalta riskit kasvavat Trumpin myötä: koskaan aamulla herätessä ei tiedetä, millaisia uusia aloitteita on tulossa.
Pääekonomistin mukaan Trumpin kotimaisesti ajama vahva talouskehitys ja dollarin vahvistuminen kompensoivat ison osan tulleista.
– Eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten on tärkeä pysyä positiivisena ja miettiä kaikkia mahdollisuuksia, joita kasvava markkina tuo mukanaan ilman, että keskustelu supistuu vain tulleihin.
– Odotamme, että tulleja on tulossa mutta ei ehkei kaikkein radikaaleimmassa muodossa, Koivu arvioi.
Hän muistuttaa, että tullien vaikutus riippuu monesta seikasta, esimerkiksi, mihin tullit kohdistuvat ja ovatko ne sektori- vai maakohtaisia. Yritykset pystyvät tuotantoa uudelleen järjestelemällä myös välttämään tulleja.
USA on ollut Suomen suurin vientimaa niin tavara- kuin palveluviennin osalta vuosina 2022 ja 2023.
– USA:n talouden hyvä veto on kasvattanut Suomen vientiä viime vuosina, muistutti Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiistain talousinfossa.
Suomen vienti USA:han on kasvanut käytännössä joka sektorilla. Piikkejä on aiheuttanut muun muassa miljardiluokan laivojen viennit.
Kostiainen arvioi myös mahdollisten tullien vaikutuksia Suomen taloudelle.
– Jos USA asettaisi 10 prosentin tullin kaikille Euroopasta vietäville tavaroille ja palveluille, ja jos tämä vähentäisi Suomen vientiä USA:han 10 prosentilla, kotimainen arvonlisä eli bkt voisi supistua suoran vaikutuksen ansiosta noin 0,2 prosenttia, hän arvioi.
– Tämä analyysi ei kuitenkaan ole aivan suoraviivaista. Dollari on vahvistunut ja euro heikentynyt dollaria vastaan noin 10 prosenttia, eli tavallaan 10 prosentin tullin vaikutus on jo etukäteen lähes kompensoitunut valuuttakurssin kautta. Suorat vaikutukset tulleista voivat jäädä aika pieniksi, hän jatkaa.
USA:n tulleista voi seurata muiden maiden asettamia vastatulleja. Globaaliksi levitessään tullit hyydyttävät maailmankauppaa, mikä näkyisi myös negatiivisesti Suomen muussa ulkomaankaupassa.
– Suurin vaikutus tulee epävarmuudesta. Kun emme tiedä, minkä suuruiset tullit tulevat, ja mille tavaroille tai palveluille, niin tämä johtaa herkästi siihen, että yritykset ovat varovaisia eivätkä uskalla investoida, Kostiainen muistuttaa.
