Vaikka Donald Trump palaa Yhdysvaltain presidentiksi kaoottisessa ja haastavassa kansainvälispoliittisessa tilanteessa, olosuhteet saattavat olla amerikkalaistutkija Stephen Blankin mielestä olla jopa yllättävän suotuisat hänen tavoitteidensa toteuttamiselle. Onnistuminen edellyttää kuitenkin muutoksia sekä ajattelussa että retoriikassa, Blank arvioi Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella oli Blankin mukaan ajoittain epäselvää, mitä Valkoisen talon lausunnot tarkoittavat käytännön politiikan kannalta. Samanlaisia piirteitä on nähtävissä myös nyt Trumpin sanoessa vastustavansa jyrkästi pitkän kantaman ohjusten toimittamista Ukrainalle, mutta hänen avustajiensa lausunnot aiheen tiimoilta ovat olleet selvästi vähemmän jyrkkiä.
Jos Trump on huolissaan Venäjän hyökkäyssodan eskaloitumisesta, Blank kehottaa muistamaan, että sotaa on tosiasiassa kärjistänyt Vladimir Putin muun muassa lähettämällä taisteluihin pohjoiskorealaisia joukkoja ja valtuuttamalla hypersoonisen Orešnik-ohjuksen käytön aserajoitussopimuksista piittaamatta.
– Molemmat toimet ovat merkinneet sodan eskaloitumista. Britannian ja Ranskan päätökset Storm Shadow -ohjusten käytön sallimisesta ja Yhdysvaltojen hyväksyntä ballististen Atacms-ohjusten käytölle ovat olleet suora reaktio juuri kyseisiin Venäjän toimiin, Blank sanoo.
– Tämä korostaa sitä tosiasiaa, että mikään Putinin kanssa tehtävä sopimus Ukrainasta ei ole sen paperin arvoinen, jolle se on laadittu, ellei Kiova saa uskottavia turvatakuita, Blank toteaa.
Venäjä on hänen mukaansa rikkonut ainakin kahdeksaa juhlallisesti solmimaansa sopimusta hyökätessään Ukrainaan. Siksi esillä ollut malli, joka jättäisi venäläisjoukkojen miehittämät alueet Putinin hallintaan, tasoittaisi vain tietä yhä uusille sotavuosille – aivan kuten tapahtui vuoden 2014 tulitaukosopimustenkin jälkeen.
Tätä taustaa vasten näyttää Blankin mukaan tavallaan ironisesti siltä, että Trumpin hallinto voi onnistua tavoitteissaan vain jatkamalla Joe Bidenin linjaa Ukrainan tukemisessa, mutta toteuttaa sitä entistä johdonmukaisemmin ja systemaattisemmin.
– Siten paine Putinia kohtaan säilyisi, ja kiristämällä samanaikaisesti pakotteita Yhdysvallat riistäisi Venäjältä energiatulot ja -markkinat. Tällä tavoin Trump avaisi USA:lle pääsyn näille markkinoille ja pitäisi energian hinnat alhaalla, Blank selittää.
Trumpin energiapoliittiset tavoitteet voivat hänen mukaansa toteutua vain, jos amerikkalaiselle energialle avautuu uusia markkinoita. Ukrainalle annettavan tuen lisääminen puolestaan vauhdittaisi USA:n puolustusteollisuuden kehittämistä, jolla on laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Tämä saattaisi Blankin mukaan toimia positiivisena sysäyksenä myös Euroopalle, jonka asetuotannon jälleenrakentamiselle olisi jännittyneessä tilanteessa erityisen huutava tarve.
