Ukraina on viime vuosien aikana ryhtynyt toden teolla suitsimaan korruptiota. Aggressiivinen korruptioon puuttuminen suututti jopa Venäjän presidentti Vladimir Putinin, uutisoi The Economist.
Ennen vuoden 2014 vallankumousta suurin osa ukrainalaisista piti Neuvostoliiton rakenteista polveutuvaa valtiota enemmän haittana kuin hyötynä. Korruptio oli vallannut kaikki valtion osat. Lahjuksia piti antaa liikennepoliiseille, jos halusi välttyä ongelmilta, sekä virkamiehille, jos halusi saada edullisia urakkasopimuksia valtiolta.
Ukrainalaiset luottivatkin enemmän kansalaisyhteiskuntaan, joka oli vuoden 2014 vallankumouksessa keskiössä. Entisen presidentin Viktor Janykovytšin paettua Venäjälle uusi hallitus käynnisti nopeasti uudistustoimet, joilla korruptiota pyrittiin kitkemään. Uudistuksiin lukeutuivat muun muassa uusi tutkintavirasto, korruptioon erikoistunut syyttäjäkunta sekä erityistuomioistuin korruptiotapauksille.
Vuonna 2020 valittu presidentti Volodymyr Zelenskyi jatkoi uudistuksia. Yksi hänen luomuksistaan on uusi tuomarien toimintaa valvova neuvosto, jonka jäsenistöön kuuluu eläköityneitä amerikkalaisia ja eurooppalaisia tuomareita. Toinen on kaikkien julkisten hankintojen julkistaminen.
Vaikka uudistukset eivät olekaan täysin kitkeneet korruptiota, ovat ne tehneet siitä huomattavasti hankalampaa. Viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana uusi erityistuomioistuin on tuominnut 65 ihmistä korruptiosta. Tuomittuihin lukeutuu 20 tuomaria sekä lukuisia kansanedustajia ja virkamiehiä.
Vastaavat tuomiot olisivat olleet mahdottomia Janykovytšin aikana, jonka rakennuttamasta Mezhyhirjan kartanosta tuli koko maata riivaavan korruption symboli.
– Viime vuosien aikana korruptio ei ole enää systeeminen ongelma, vaan pulma, joka on korjattavissa, kommentoi korruption vastainen aktivisti Vitaly Šabunin.
Korruption vastainen taistelu ei jäänyt huomiotta Venäjän presidentti Vladimir Putinilta. Hyvää hallintoa vaatinut kansanliike oli ajanut vallasta hänen suosimansa presidentin, ja nyt korruption torjuminen uhkasi hänen kykyään vaikuttaa ja kontrolloida ukrainalaispoliitikkoja. Lisäksi Putin pelkäsi, että korruption kitkeminen voisi kannustaa myös venäläisiä vaatimaan samaa.
Kun Putin aloitti viime vuoden helmikuussa täysmittaisen hyökkäyksen, hän perusteli yhtenä oikeutuksena hyökkäykselleen uusien korruption vastaisten virastojen ja tuomioistuinten perustamisen. Hän jopa nimesi ne yksitellen.
– Edes kaikki ukrainalaispoliitikot eivät osaisi nimetä kaikkia näitä instituutioita. Se oli oikea kunnianosoitus työllemmme, Šabunin nauraa. – Putin tajusi, että jos hän ei puutu tilanteeseen nyt, nämä uudistukset johtaisivat Ukrainan osaksi läntistä maailmaa.
Sota ei kuitenkaan hidastanut uudistuksia, vaan päin vastoin kiihdytti niitä.
Ukrainan valtionrautatiet eli Ukrzaliznytsia tunnettiin pitkään korruption pesänä, jonka kautta korruptoituneet virkamiehet ja poliitikot hankkivat rahaa myymällä sille ylihinnalla sekundaa. Kesällä 2021 sen johtoon nimitettiin Oleksandr Kamyšin, joka laittoi yhtiön nopeasti kuntoon.
Kamyšin siirsi vanhan keskijohdon pois ja ylensi tilalle niin uusia nuoria johtajia kuin vanhoja kokeneita alemman tason työntekijöitä. Tuloksena Ukrainan rautatieverkko on toiminut moitteetta läpi sodan.
Maaliskuussa Kamyšin nimitettiin puolustustarvikkeiden hankintaministeriksi. Aiemmin tehottomana tunnettu teollisuudenala on hänen nimityksensä jälkeen tuottanut kuukaudessa enemmän ammuksia kuin koko edellisvuotena yhteensä.
Kamyšinin kaltaiset uudistajat tiedostavat, että he eivät ainoastaan uudelleenjärjestele ministeriöitä ja virastoja, vaan luovat pohjaa uudelle Ukrainalle.
– On välttämätöntä, että kaikilla on näkemys ja että kaikki ymmärtävät minkä puolesta olemme taistelleet ja mitä rakennamme. Ilman sitä emme onnistu, tiivistää innovaatioministeri Myhailo Fedorov.
Työtä on kuitenkin tehtävänä, ja sotatila myös hankaloittaa korruption kitkemistä. Turvallisuuspalvelut ovat saaneet lisää valtaa, ja niiden toiminta ja rahoitus ei aina ole läpinäkyvää. Viime kuussa korkeimman oikeuden tuomari sai syytteet lahjusten ottamisesta, ja skandaali armeijan ruoka-annosten hankinnoista johti apulaispuolustusministerin eroon.
Fedorov uskoo, että sodan myötä ukrainalainen yhteiskunta on kuitenkin kasvanut ja kypsynyt. Tämän vuoksi ukrainalaiset eivät yksinkertaisesti hyväksy korruptiota osana jokapäiväistä elämää samalla tavalla kuin ennen.
– [Ukrainalaiset] eivät salli meidän enää kääntyä väärään suuntaan, Fedorov tiivistää.
