Suomi tulee pärjäämään molempien ehdokkaiden kanssa, vakuuttaa Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Yhdysvaltojen vaalituloksen seurauksista Verkkouutisille.
– (Republikaanien Donald) Trump on upporikasta ja rutiköyhää. (Demokraattien Kamala) Harris on tasaisen harmaata. Harris tarkoittaa jatkoaikaa vanhalle, nitisevälle maailmanjärjestykselle. Trump tarkoittaa sen remonttia, Penttilä tiivistää.
Penttilän mukaan Harris haluaa todennäköisesti tavata Pohjoismaita ryhmänä kuten demokraattiset edeltäjänsä, kun taas Trump keskittyisi kahdenvälisiin suhteisiin.
– Turvallisuuspoliittisesti Suomen tilanne on hyvä: olemme Natossa ja meillä on kahdenvälinen sopimus USA:n kanssa, pohjoismainen yhteistyö ja JEF (monenvälinen puolustusyhteistyö), Penttilä muistuttaa.
– Kauppapolitiikassa olemme EU:n neuvottelijoiden varassa. Toivottavasti he onnistuvat myös siinä tapauksessa, että Trump valitaan, hän toteaa.
Yhdysvaltain ulkopolitiikan perustrendit eivät välttämättä muutu dramaattisesti valittiin Valkoiseen taloon kumpi tahansa kärkiehdokkaista, arvioi kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut World Politics Review -julkaisu.
Globalisaation hillitseminen, kansainvälisen kaupan protektionismi ja maahanmuuton rajoittaminen tulevat isossa kuvassa jatkumaan Yhdysvaltain ulkopolitiikassa.
Trump ja Harris eroavat kuitenkin suuresti siinä, mitä he pitävät USA:n globalisaation hillitsemisen tavoitteena. Harris pitää protektionistisia toimia välttämättöminä, mutta väliaikaisina strategisina välineinä. Trump näkee ne osana laajempaa suunnitelmaa muuttaa Yhdysvaltoja eristäytyneemmäksi ja omavaraisemmaksi maaksi, WPR:n analyysissa kirjoitetaan.
Trump on pitkään osoittanut kriittisyyttä Yhdysvaltain transatlanttista liittoumajärjestelmää kohtaan. Trumpin Valkoiseen taloon palaaminen merkitsisi todennäköisesti sekä USA:n Nato-tuen että Ukrainan tuen merkittävää vähenemistä.
Trumpin paluu johtaisi todennäköisesti myös kitkan lisääntymiseen Yhdysvaltojen ja EU:n taloussuhteissa. Harris puolestaan on sanonut jatkavansa tukeaan Ukrainalle maan puolustaessa itseään Venäjän hyökkäystä vastaan sekä tukevansa Yhdysvaltain liittolaisia Euroopassa.
– Donald Trump on Euroopan painajainen, ja kaikkien korvissa kaikuu hänen uhkauksensa erota Natosta, toteaa Naton entinen apulaispääsihteeri Rose Gottemoeller BBC:lle.
Yhdysvaltain puolustusmenot ovat kaksi kolmasosaa Naton yhteensä lasketusta 31 maan sotilasbudjetista. Trump on vihjaillut pakottavansa kaikki Nato-maat saavuttamaan menotavoitteen, joka on 2 prosenttia bkt:sta.
– Jos Harris voittaa, hän on valmis jatkamaan työtä Naton ja EU:n kanssa saavuttaakseen voiton Ukrainassa, mutta hän ei peräänny [meno]paineista Eurooppaan, Gottemoeller uskoo.
Ukrainan suhteen Trump ei ole koskaan piilottanut ihailuaan Vladimir Putinin kaltaisia vahvoja miehiä kohtaan. Trump on kuitenkin tehnyt selväksi haluavansa lopettaa Ukrainan sodan ja sen myötä Yhdysvaltojen runsaan sotilaallisen ja taloudellisen tuen.
Sitä vastoin Harris on vakuuttanut seisovansa ylpeänä Ukrainan rinnalla.
– Aion olla jatkossakin Ukrainan puolella. Ja aion työskennellä varmistaakseni Ukrainan voiton tässä sodassa, hän on todennut.
Harrisin kabinetti joutuisi hallitsemaan Valkoisessa talossa senaatin ja edustajainhuoneen kanssa, jotka molemmat – tai ainakin toinen – voi olla republikaanien käsissä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat tulee olemaan vähemmän taipuvainen tukemaan ulkomaisia sotia.
Ukrainaan kohdistuu uudesta presidentistä riippumatta yhä suurempia paineita löytää keinoja ulos sodasta, kun Yhdysvaltain lainsäätäjät ovat yhä haluttomampia hyväksymään valtavia apupaketteja.
Yhdysvaltain seuraavan presidentin on työskenneltävä maailmassa, jossa on suurin suurvaltojen yhteenottoriski sitten kylmän sodan.
– Yhdysvallat on edelleen merkittävin kansainvälinen toimija rauhan ja turvallisuuden alalla, mutta sen voima auttaa konfliktien ratkaisemisessa on heikentynyt, sanoo International Crisis Groupin toimitusjohtaja Comfort Ero BBC:lle.
Sotien lopettaminen on yhä vaikeampaa.
Israel saisi todennäköisesti enemmän tukea Trumpilta, joka on ollut vähemmän kriittinen Gazan ja Libanonin sotien suhteen. Harrisin voitto edustaa Eron mukaan jatkuvuutta nykyisen Joe Bidenin hallinnon politiikan suhteen.
– Jos voittaja on Trump, hän saattaa antaa Israelille vielä vapaammat kädet Gazassa ja muualla.
Harris on Lähi-idässä toistanut Bidenin viestin Israelin oikeudesta puolustaa itseään. Mutta Harris on myös korostanut, että ”viattomien palestiinalaisten tappaminen on lopetettava”.
Trump on luvannut laajentaa 2020 Abraham Accords -sopimusta, joka normalisoi Israelin ja muutaman arabivaltion väliset suhteet.
USA:n ulkopolitiikkaa määrittelee myös yhä enemmän geopoliittinen kilpailu Kiinan kanssa. Trump on ehdottanut 60 prosentin tulleja Kiinasta tuoduille tuotteille.
– Maailmantalouden suurin shokki vuosikymmeniin, Kiina-tutkija Rana Mitter Harvardin yliopistosta arvioi seurauksia, mikäli tullit realisoituvat.
Trump on myös kehunut omaavansa vahvat henkilökohtaiset yhteydet Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin.
– Harrisin osalta suhteet (Kiinaan) kehittyisivät todennäköisesti lineaarisesti nykyisestä. Jos Trump voittaa, se on aaltomaisempi skenaario, Mitter arvioi
Trumpin halu puolustaa kaukana Yhdysvalloista sijaitsevaa Taiwania konfliktitilanteessa on esimerkiksi Mitterin mukaan kysymysmerkki.
Ilmastopolitiikassa Trump ei voi asiantuntijoiden mukaan pysäyttää väistämättä etenevää maailman ja Yhdysvaltain energiamuutosta eikä peruuttaa miljardien dollareiden tukia vihreille hankkeille.
