Itämeren kaapelirikon aiheuttamisesta epäillyn Eagle S -aluksen pysäyttäminen ja takavarikointi Suomeen on brittiasiantuntijan mukaan tärkeä ennakkotapaus. Se voi olla merkki linjan muuttumisesta Venäjän varjolaivojen kanssa.
– Olemme olleet aiemmin liian varovaisia. Natolla ei oikeastaan ole ollut strategiaa, jolla olisi minkäänlaista pelotevaikutusta varjolaivastoon, arvostetun International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon vanhempi neuvonantaja Charlie Edwards sanoo brittilehti Economistille.
Edwards on toiminut aiemmin korkeissa neuvonantaja- ja tiedustelurooleissa Britannian hallinnossa. Hän on erikoistunut tutkimaan ei-valtiollisten toimijoiden ja välikäsien käyttöä konflikteissa.
Peräti noin 70 prosenttia Venäjän öljynviennistä kulkee Itämeren ja Mustanmeren kautta. Öljyä vievät alukset kuuluvat tavallisesti niin kutsuttuun varjolaivastoon. Sen alukset ovat yleensä huonokuntoisia ja käytännössä vakuuttamattomia. Lisäksi niiden omistusjärjestelyt ovat epäselvät. Edwards jatkaa, että noin tusinan verran näitä varjolaivoja kulkee joka vuorokausi Englannin kanaalinkin läpi. Nato-maiden laivastot seuraavat aluksia, mutta muuta niille ei tehdä. Esimerkiksi Suomenlahdella pysäytetyn Eagle S:n on väitetty jopa pudottaneen ”sensoreiden kaltaisia laitteita” veteen kanaalissa. Aluksella on myös mediatietojen mukaan ollut ainakin aiemmin vakoiluun soveltuvaa laitteistoa.
Charlie Edwardsin mukaan länsimaiden ylivarovaisuus johtuu YK:n merioikeusyleissopimuksen kauttakulun vapautta koskevien sääntöjen liian laveasta tulkinnasta. Asiantuntija korostaa, että vapaus koskee vain sopimuksessa määriteltyä ”viatonta kauttakulkua”. Rauhaa, yleistä järjestystä tai turvallisuutta uhkaavalla aluksella tällaista oikeutta ei ole.
Edwardsin mukaan todennäköisesti riittämättömästi ympäristövahinkojen tai muiden vahinkojen varalta vakuutetut varjolaivat, joita epäillään sabotaasista ja jotka ovat pullollaan vakoilulaitteita eivät vaikuta kovinkaan viattomilta.
Toinen brittiasiantuntija Keir Giles on samoilla linjoilla Edwardsin kanssa. Venäjän kiistettäviin operaatioihin perehtynyt Chatham Housen tutkija Giles sanoo, että Venäjän hybridisota Euroopassa on paljastettava. Merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten kohdalla todisteet voidaan kerätä ja syylliset saada oikeuden eteen vain pysäyttämällä epäilty alus.
Economist toteaa, että näin suomalaiset myös näyttävät nyt tekevän.
– Tällaiset ”harmaan alueen” toimet ovat olleet aiemmin Venäjälle verrattain matalan riskin toimintaa, koska syyllisen osoittaminen on niin vaikeaa, jutussa sanotaan.
Brittilehti sanoo Suomen ja Viron ovat näyttäneen, miten Venäjän strategisia arvioita voidaan haastaa, ja kysyy, tulevatko muut länsimaat seuraamaan niiden esimerkkiä.
