Vielä joitakin vuosia sitten moni huippupoliitikko ja liike-elämän vaikuttaja piti Pietarin kansainvälistä talousfoorumia (SPIEF) tapahtumana, johon oli suorastaan välttämätöntä osallistua. Vladimir Putinin vanhassa kotikaupungissa järjestettävä foorumi on koko hänen valtakautensa ajan toiminut Venäjän taloudellisten, tieteellisten ja teknologisten saavutusten keskeisenä näyteikkunana.
– Kansainväliset yritykset maksoivat paljon päästäkseen foorumin yhteistyökumppaneiksi ja investoivat roimasti upeisiin näyttelyosastoihinsa. Osallistuminen oli mahdollista vain tarkoin valitulle kutsuttujen joukolle. Sisään hyväksytyt saivat käytännössä rajoittamattoman pääsyn puheisiin korkeiden venäläisvirkamiesten, yritysjohtajien ja muiden merkkihenkilöiden kanssa, Atlantic Council -ajatushautomossa toimiva amerikkalaistutkija Edward Verona kertoo artikkelissaan.
Foorumia pidettiin hänen mukaansa myös osoituksena Venäjän kansainvälisesti tärkeästä taloudellisesta ja geopoliittisesta asemasta sekä maailman johtajien Vladimir Putinia kohtaan tuntemasta arvostuksesta. Tyypillisesti jopa kymmenkunta valtiojohtajaa maailman johtavista teollisuusmaista ja nousevista markkinatalouksista liittyi Putinin seuraan lavalle foorumin pääpuheenvuoron aikana. Kaunis kesäinen Pietari valoisine iltoineen tarjosi tapahtumalle mieleenpainuvat puitteet.
Talousfoorumin status kääntyi Veronan mukaan laskusuuntaan ensin vähitellen sen jälkeen, kun Venäjä oli keväällä 2014 liittänyt Krimin laittomasti omaan alueeseensa, ja lopulta jyrkästi Putinin aloitettua helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.
Tänä vuonna foorumiin ei hänen mukaansa osallistunut enää käytännössä lainkaan yritysjohtajia G7-ryhmän maista eikä EU:n jäsenvaltioista. Paikalla ollut miltei olematon ulkomaisten bisnesvieraiden joukko edusti lähinnä yhtiöitä, jotka käyvät kauppaa pakotteiden kohteena olevalla venäläisellä öljyllä ja kaasulla.
– Sikäli kuin SPIEF:n virallisilta verkkosivuilta voi päätellä, tämänvuotisen tapahtuman ainoat yhteistyökumppanit ja näytteilleasettajat olivat venäläisiä yrityksiä, joista pääosa on valtion omistuksessa tai valvonnassa, Verona sanoo.
Ohjelmassa silmiinpistävintä oli hänen mukaansa ulkomaisten huippupoliitikkojen loistaminen poissaolollaan.
– Vladimir Putinille oli varmasti erityisen tuskallista jakaa estradi Bolivian ja Zimbabwen presidenttien kanssa. Koska olen asunut Boliviassa, en halua vähätellä tuota kaunista maata, eikä minulla ole mitään Zimbabweakaan vastaan. On kuitenkin selvää, että Putin ei todellakaan pidä näitä johtajia tasavertaisina, Verona toteaa.
Ainoat muut paikalla olleet ”valtiollisen tason” VIP-vieraat tulivat hänen mukaansa Venäjän laittomasti miehittämästä Abhasiasta, joka todellisuudessa kuuluu Georgialle, sekä Balkanilla sijaitsevan Bosnian ja Hertsegovinan serbitasavallasta.
Venäjän keskeisimmän vuosittain järjestettävän talousfoorumin mitättömäksi typistynyt kansainvälinen osallistujalista kertoo Veronan mukaan Putinin nykyisestä hylkiöasemasta todella paljon.
– Syyt demokraattisten johtajien poissaoloon ovat ilmeisiä, eivätkä ne vaadi sen kummempia selityksiä. Samalla on kuitenkin mielenkiintoista huomata, että myös monet Venäjän oletetut liittolaiset jättivät tapahtuman väliin, Verona sanoo.
Pietarissa ei nähty Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä, mutta ei myöskään Iranin, Venezuelan, Nicaraguan eikä Kuuban avainhenkilöitä.
– Entä Venäjän Brics-kumppanit Brasilia, Etelä-Afrikka ja Intia, Verona kysyy. Erityisen mielenkiintoisena hän pitää sitä, että edes Putinille suuressa henkilökohtaisessa kiitollisuudenvelassa oleva Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka ei katsonut tarpeelliseksi vaivautua paikalle.
