Viimeisen puolentoista vuoden ympäri Eurooppaa on paljastunut lukuisia venäläisvakoojia. Monia heistä yhdistää siteet Latinalaiseen Amerikkaan. Asiasta uutisoi Economist.
Viime vuoden huhtikuussa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ICC:hen saapui brasilialainen harjoittelija Victor Muller Ferreira, joka kuitenkin karkoitettiin välittömästi. Oikeasti hän olikin Sergey Tšerkasov, väärän henkilöllisyyden turvin työskentelevä tiedustelu-upseeri. Norjassa pidätettiin kanadalaisessa yliopistossa työskennellyt akateemikko José Assis Giammaria, joka paljastuikin Mihail Mikušiniksi, Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n agentiksi. Sloveniassa asuva argentiinalaispariskunta Maria Mayer ja Ludwig Gisch olivatkin oikeasti Venäjän ulkomaantiedustelu SVR:n toimijoita.
Venäjä on pitänyt historiallisesti pitänyt Latinalaista Amerikkaa erinomaisena paikkana luoda vakoojille uusia identiteettejä, jossa apuna toimii laajalti levinnyt korruptio. Tšerkasov on kehuskellut, kuinka hän sai kansalaisuuden, syntymätodistuksen ja ajokortin lahjomalla brasilialaisen virkamiehen 400 dollarin arvoisella kaulakorulla.
Aiemmin vastaavana kohteena pidettiin myös Kanadaa, sillä maan passeilla pystyi matkustamaan laajalti, eikä maalla ollut kattavaa henkilötietorekisteriä. Venäläisvakoojat pystyivät siis helposti kaappaamaan itselleen kuolleiden kanadalaisvauvojen identiteettejä. Paine liittolaismailta sai Kanadan kuitenkin tiukentamaan passiturvallisuuttaan, joka ajoi yhä suuremman osan venäläisvakoojista Latinalaiseen Amerikkaan.
Myös Venäjän suurlähetystöt näissä maissa ovat täynnä tiedustelu-upseereita. Heitä houkuttelee alueelle suuri määrä amerikkalaisia, joiden toiminnasta venäläiset ovat kiinnostuneita. Esimerkiksi Meksikossa uskotaan olevan enemmän GRU:n agentteja kuin missään muussa maassa.
– [Latinalaisessa Amerikassa] on rikas kohdevalikoima, tiivistää entinen CIA:n Latinalaisen Amerikan operaatiopäällikkö Duyane Norman.
Aiemmin Venäjän eduksi on osoittautunut myös kyvyttömät paikalliset tiedustelupalvelut, joilla ei juuri ollut resursseja vakoilijoiden kitkemiseen. Uudet teknologiat ovat nyttemmin mahdollistaneet kehittyneet vastavakoiluoperaatiot heikommin resursoiduille tiedustelupalveluille.
On eri asia, halutaanko uusia välineitä käyttää Venäjää vastaan. Monet alueen maat katsovat Venäjän toimintaa sormien läpi, eivätkä pidä maata vihollisenaan laittomasta hyökkäyssodasta huolimatta. Brasilia saa viidenneksen lannoitteestaan Venäjältä, Argentiina taas kymmenesosan.
Alueen maiden tiedustelupalvelut ovat myös vahvasti politisoituneita, ja niiden henkilöstö vaihdetaan säännöllisesti vaalien jälkeen. Hyvänä osoituksena tästä, että Brasilia ei halunnut luovuttaa Tšerkasovia Yhdysvaltoihin, ja lopulta myös hänen vankilatuomionsa laskettiin 15 vuodesta viiteen. Maan presidentti Luiz Inacio Lula da Silva on syyttänyt Ukrainan sodasta Vladimir Putinin lisäksi Volodymyr Zelenskyiä ja todennut, että Putinia ei pidätettäisi, vaikka hän saapuisi Brasiliaan. Brasilia on allekirjoittanut ICC-sopimuksen, joka velvoittaisi maata pidättämään etsintäkuulutetun Putinin.
Venäläisvakoojia tuskin saadaankaan kuriin lähitulevaisuudessa. Viime vuonna Euroopasta karkoitettiin 600 venäläisvakoojaa. Moni heistä päätynee Latinalaiseen Amerikkaan uutta henkilöllisyyttä rakentamaan.
