Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaaman kyselytutkimuksen mukaan kielteisesti Suomeen suhtautuvien venäläisten määrä ei ole kasvanut edellisvuoteen verrattuna, mutta asenteiden tiukentuminen on ilmeistä muutaman vuoden tarkastelujaksolla.
Suomeen liitetään kuitenkin edelleen joitain myönteisiä mielikuvia. Positiivisinta on nuorten asennoituminen.
Tutkimuslaitos Levadan toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan Suomen maine venäläisten keskuudessa näyttää Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen vakiintuneen uudelle, aiempiin vuosiin verrattuna alhaisemmalle tasolle.
Tänä vuonna 40 prosenttia venäläisistä kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti, kun vuonna 2023 näin ajatteli 37 prosenttia vastaajista. Tulosparannus mahtuu kyselyn virhemarginaaliin (3,4 %).
Muutaman vuoden tarkastelujaksolla trendi on selkeästi laskeva: vuonna 2022 Suomeen suhtautui myönteisesti 51 % venäläisistä, vuonna 2021 vielä 68 % ja vuonna 2019 peräti 71 %.
Eri vastaajaryhmistä positiivisimpia asenteiltaan ovat 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset, joista edelleen 61 prosenttia kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Yli 55-vuotiaista vastaajista näin ajattelee vain 29 prosenttia.
Koko tutkimusaineisto huomioiden vuonna 2024 kielteisesti Suomeen kertoo suhtautuvansa 27 % venäläisistä (28 % vuonna 2023; 5 % vuonna 2019). Viime vuoden tapaan kolmasosa vastaajista, 33 %, ei kykene tai halua ilmaista kantaansa. Tämä selittyy yhtäältä kyselyn maantieteellisellä laajuudella, sillä kauempana Suomen rajasta ja suurten kaupunkien ulkopuolella asuvilla ei välttämättä ole omakohtaisia kokemuksia Suomesta.
Toisaalta Levada-keskuksen arvion mukaan perinteiset, vuosien saatossa muodostuneet Suomeen liitetyt myönteiset mielikuvat vaikuttavat edelleen osaan venäläisistä, mutta Suomen kielteinen käsittely Venäjän valtiollisessa mediassa aiheuttaa ristiriidan. Sen takia selkeää kantaa ei osata tai haluta ilmaista.
– Suomen maineen laskun taustalla on Venäjän valtamedian ja propagandistien tapa nähdä koko länsi Venäjälle vihamielisenä. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ja rajan sulkeminen on kytketty osaksi tätä kertomusta. Täytyy muistaa, että suhteiden huonontumisen syynä on tietenkin Venäjän itse käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa, Suomen Moskovan-suurlähettiläs Marja Liivala sanoo tiedotteessa.
Venäläisten näkemys Suomen ja Venäjän välisistä suhteista on samansuuntainen kuin vuosi sitten. 29 prosenttia vastaajista kuvailee suhteita kylmiksi, 22 prosenttia kireiksi ja 10 prosenttia vihamielisiksi. Vastaajista seitsemän prosenttia pitää suhteita hyvinä ja 15 % ”normaaleina ja rauhallisina”. Vajaa viidennes ei osaa ottaa kantaa kysymykseen.
Kysyttäessä, mitkä mahdolliset Suomen teot voisivat heikentää maiden välisiä suhteita entisestään, 51 % mainitsee Naton tukikohdat Suomen alueella, 14 % uudet Venäjän-vastaiset pakotteet ja 11 % maahantulon rajoitusten jatkumisen.
Tutkimuksessa oli tänä vuonna mukana uusi kysymys koskien Suomen päätöstä sulkea Venäjän vastainen raja loppuvuonna 2023.
Venäjän valtiollisen propagandan vaikutus näkyy tuloksissa, sillä 38 % vastaajista on sitä mieltä, että Suomi sulki itärajansa Naton, EU:n ja USA:n ”russofobisen politiikan” vaikutuksesta. 34 % uskoo, että raja meni kiinni, koska Suomi tuomitsee Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Vain 9 % mainitsee todellisen syyn, eli siirtolaisten ohjaamisen rajalle Venäjän toimesta ilman matkustusasiakirjoja. 19 % ei pystynyt nimeämään tilanteelle mitään syytä.
Yllättävänä tuloksena voidaan pitää, että vain 65 prosenttia venäläisaikuisista tietää Suomen olevan Naton jäsen. Venäläismiehistä asian on pannut merkille 75 %, mutta 18–24-vuotiaista nuorista vain 54 %. Luoteis-Venäjän, eli lähimpänä Suomea sijaitsevien alueiden, vastaajista Nato-jäsenyyden on tiedostanut jo 80 %.
Kaikki vastaajaryhmät huomioiden 29 % pitää Suomen Nato-jäsenyyttä ”melko suurena uhkana” ja 35 % ”pienenä uhkana”. 23 % on sitä mieltä, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole Venäjälle ”minkäänlainen uhka”, kun 13 % ei osaa ottaa kantaa.
Näihin lukuihin suhteutettuna on ristiriitaista, että 56 % vastaajista kertoo, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole vaikuttanut millään tavalla heidän suhtautumiseensa Suomeen, vaan se on säilynyt ennallaan. 39 % kertoo asian vaikuttaneen negatiivisesti.
– On jossain määrin yllättävää, että Venäjän sisäisestä propagandasta huolimatta kolmasosa venäläisistä ei tiedä Suomen Nato-jäsenyydestä. Tämä kertoo siitä, että venäläisille Suomi on kuitenkin yksi maa muiden joukossa emmekä ole ehkä niin usein venäläismielissä kuin joskus itse ajattelemme. Suomi on osalle venäläisistä myös maantieteellisesti kaukana, ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa toteaa.
Ulkoministeriön Venäjällä toteuttamissa maakuvatutkimuksissa on perinteisesti selvitetty myös venäläisten talvisotaa koskevia käsityksiä.
Yhä suurempi osa vastaajista (53 %) pitää talvisotaa Neuvostoliiton taholta oikeutettuna. Vuonna 2019 näin ajatteli vain 34 % venäläisistä, mutta tuki maan sotatoimille Ukrainassa ja hallinnon jo pidempään jatkuneet yritykset kirjoittaa historiaa uudelleen ovat heijastuneet ihmisten käsityksiin myös menneiden sotien oikeutuksesta.
Tutkimuksessa kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, ovatko vastaajat panneet merkille mediassa tai poliittisten toimijoiden julkisissa puheenvuoroissa tiettyjä Suomea koskevia historiallisia väittämiä. Seuraavat kolme teemaa tunnistaa 17 % vastaajista: Suomen osallistuminen Leningradin piiritykseen, suomalaisten ylläpitämät sota-ajan vankileirit Karjalassa, neuvostokansalaisten tai sotavankien teloittaminen Suomen miehittämillä alueilla. 11 % kertoo kuulleensa pyrkimyksestä Suur-Suomen perustamiseksi. 58 % vastaajista ei ole kuitenkaan törmännyt tällaisiin Suomea koskeviin väitteisiin ja 7 % ei osaa sanoa varmasti.
Vuoden 2024 tutkimustuloksissa on viitteitä siitä, että venäläisten yleinen Suomi-tuntemus laskee vähitellen, mutta tietyt vuosikymmenten saatossa rakentuneet mielikuvat kestävät edelleen aikaa.
Kiinnostavimpina asioina venäläiset pitävät Suomessa luontoa (34 % vastaajista), kulttuuria (14 %) sekä historiaa ja perinteitä (14 %). 13 % mainitsee edelleen turismin ja ostosmatkailun ja suomalaiset tuotteet. 28 % vastaajista ei osaa nimetä yhtään Suomessa heitä kiinnostavaa asiaa.
Pyydettäessä kuvailemaan suomalaista yhteiskuntaa 29 % vastaajista mainitsi vielä vuonna 2021 ”korkean elintason”. Vuonna 2024 tämän yhdistää Suomeen enää 18 % vastaajista. 16 % kuvaa suomalaista yhteiskuntaa ”sulkeutuneeksi” (9 % vuonna 2021) ja 12 % ”demokraattiseksi” (20 % vuonna 2021).
Tutkimuksen knoppikysymyksenä on vuosien saatossa kartoitettu, keitä suomalaisia venäläiset tuntevat nimeltä.
Venäjällä tunnetuimpien suomalaisten kärki on pysynyt jo pidempään samana, joskaan kukaan heistä ei ole suuren yleisön keskuudessa erityisen tunnettu: aiemmin venäläiselokuvissa näytelleen Ville Haapasalon tunnistaa 19 % vastaajista, Mannerheimin 12 % ja Mika Häkkisen 10 %. Venäläisaikuisista 6 % tuntee Kimi Räikkösen, 5 % Tove Janssonin ja 4 % Urho Kekkosen, Ville Valon sekä Venäjän tv:n propagandistisissa ohjelmissa ajoittain esiintyvän Johan Bäckmanin.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin, presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Petteri Orpon tietää vain yksi sadasta vastaajasta ja entisen pääministerin Sanna Marinin 2 prosenttia. Suurin osa eli 60 prosenttia ei tunnista yhtään suomalaista.
Kyselyyn vastanneista seitsemän prosenttia kertoo käyneensä Suomessa vähintään yhden kerran ja 28 % haluaisi joskus vierailla maassa. Pysyvästi Suomeen olisi tilaisuuden tullen valmis muuttamaan enää viisi prosenttia vastaajista (19 % vuonna 2021).
Ulkoministeriö on teettänyt Venäjällä Suomea koskevia maakuvatutkimuksia vuodesta 2017 alkaen vähintään kahden vuoden välein. Nyt tehty kysely oli järjestyksessään kuudes.
Tutkimuskeskus Levada toteutti kyselyn Suomen Moskovan-suurlähetystön tilauksesta haastatteluina 25.–31.7.2024 eri puolilla Venäjää yhteensä 50 alueella 137 asutuskeskuksessa. Tutkimukseen osallistui aikuisväestöä edustavasti 1603 yli 18-vuotiaista venäläistä. Kyselyn virhemarginaali on 3,4 %.
Levada on riippumaton tutkimuskeskus, joka on kuulunut vuodesta 2016 alkaen Venäjän oikeusministeriön ns. ulkomaisten agenttien rekisteriin.
