Venäjä ja Valko-Venäjä pyrkivät todennäköisesti harhauttamaan Ukrainaa tukevia länsiliittolaisia informaatiovaikuttamisella ja palkkasotilasyhtiö Wagnerin joukoilla, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat uhkailleet Puolaa viime aikoina entistä enemmän. Puola tukee voimakkaasti Ukrainaa, joka käy puolustustaistelua hyökkäyssotaa käyvää Venäjää vastaan. Puolalaisarvioiden mukaan Valko-Venäjälle on saapunut 3 000–5 000 palkkasotilasyhtiö Wagnerin taistelijaa. Wagnerin joukot ovat harjoitelleet yhdessä Valko-Venäjän armeijan kanssa lähimmillään vain viiden kilometrin päässä Puolan rajasta. Puola vastaavasti on lisännyt joukkoja omalla rajallaan.
Jännitteet maiden välillä lisääntyivät edelleen tiistaina, kun kaksi Valko-Venäjän sotilashelikopteria loukkasi Puolan ilmatilaa. Valko-Venäjä on kiistänyt tapahtuneen.
– On syytä pohtia, onko tässä kyse Kremlin harhauttamisoperaatiosta, jonka avulla halutaan siirtää huomiota pois joltain muulta suunnalta, Limnéll sanoo Verkkouutisille.
– Tämänkaltaiset toimintatavat sopivat Venäjän tapaan toimia – yhtäällä aiheutetaan hämmennystä ja epävarmuutta, kun suuremmat peliliikkeet ja operaatiot tapahtuvat toisaalla.
Provokaatioita ja sabotaasi-iskuja
Puolan pääministerin mukaan yli sata wagnerilaista on liikkunut Valko-Venäjällä Hrodnan lähelle kohti Suwałkin käytävää. Varmaa tietoa asiasta ei ole.
Baltian maat ja Puolan yhdistävä Suwalkin käytävä on turvallisuuspoliittisessa mielessä kriittinen alue. Se on Nato-maiden Liettuan ja Puolan välillä oleva maa-alue. Suwalkin käytävä erottaa Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen Valko-Venäjästä, joka on käytännössä venäläisten miehittämä ja valtioliitossa Venäjän kanssa.
Jarno Limnéllin mielestä kyse on Venäjän ja Valko-Venäjän provokaatiosta.
– Puolan ja Valko-Venäjän väliset jännitteet lisääntyvät entisestään Suwalkin käytävän ja Puolan rajan läheisyydessä tapahtuvan toiminnan vuoksi.
Limnéllin mukaan tämä on keskeinen asia ja yksi sellainen skenaario, joka Suomessakin pitää ottaa huomioon.
– Asiat voivat alkaa kehittyä aika nopeallakin tahdilla, jos ajatellaan pessimistisesti.
Hän ei kuitenkaan usko Wagnerin ryhtyvän tai kykenevän suureen sotilasoperaatioon.
– Minä en usko, että Wagnerilla on sellaista voimaa, että se lähtisi oikeasti toteuttamaan isoja operaatioita Puolaa, Liettuaa tai Latviaa vastaan.
Wagnerin tunnuksettomat joukot voisivat olla kätevä työkalu Kremlille. Niin sanotut pienet vihreät miehet osallistuivat Krimin miehitykseen vuonna 2014.
– Minun mielestäni Nato-maiden Puolan, Liettuan ja Latvian – ja myös Nato-Suomen – pitää varautua erilaisiin provokaatioihin ja sabotaasi-iskuihin, joita voidaan tehdä peitellysti ja jotka voidaan kiistää, Limnéll sanoo.
Hän kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui maan turvallisuusneuvostolle toissa viikolla ja syytti Puolaa laajentumishaluista. Putinin mukaan Venäjä puolustaa Valko-Venäjää ”kaikin käytettävissä olevin keinoin”.
– Kyllä tämä kokonaistilanne tuntuu olevan aika absurdi. Kun otetaan huomion Puolan rajan tapahtumat Suwalkinkäytävineen ja Wagner-joukkoineen, niin kyllä tässä on kyse selkeästä provokaatiosta, jolla Wagner-joukkoja tuodaan tarkoituksella Nato-maan rajalle.
– Näyttää siltä, että provokaatioilla testataan sitä, miten Puolan lisäksi koko Nato reagoi tilanteeseen – millä tavalla puolustusliitto toimii? Miten nopeasti kyetään tekemään poliittisia päätöksiä? Kuinka nopeasti voidaan siirtää joukkoja ja kalustoa Puolan rajalle? Miten yhtenäisenä Nato toimii, Limnell listaa.
”Konkreettista Nato-politiikkaa”
Julkisuudessa esiintyneiden arvioiden mukaan Venäjän tai Wagnerin joukkojen tunkeutuminen Suwalkin käytävään laukaisisi todennäköisesti sotilaallisen reaktion Natossa. Siinä tapauksessa jouduttaisiin pohtimaan, onko kyseessä hyökkäys Naton liittolaismaata ja siten koko liittoumaa vastaan. Kyse olisi siis Naton viidennen artiklan aktivoimisesta.
– Täytyy muistaa, että tässä leikitään nyt tulella. Puola on Nato-maa, ja liittokunnalla on viides artikla. Suomikin liittyi Natoon, koska nyt meillä on koko puolustusliiton tuki takanamme, jos joku meitä uhkaa, Jarno Limnéll sanoo.
– Tässä hetkessä uskoisin, että Natossa on laadittu suunnitelmia sen varalle, miten yksittäistä jäsenmaata tuetaan viidettä artiklaa lievemmillä keinoilla, jos selvästi aggressiivisempia provokaatioita ja sabotaasi-iskuja alkaa ilmaantua.
Hän sanoo uskovansa, että puolustusliitolla on suhteellisen korkea valmius antaa jäsenmailleen apua.
– Tämä on tärkeää myös Nato-Suomelle, jotta näemme, miten asiaan suhtaudutaan. Jos vastaavanlaisia provokaatioita tapahtuisi itärajallamme, niin miten Nato reagoisi siihen?
Limnéll korostaa, että myös Suomen pitää Naton puitteissa auttaa Puolaa ja osallistua päätöksentekoon, jos Puolaa uhataan.
– Tämä on Nato-politiikkaa konkreettisimmillaan.
– Suomen pitää ymmärtää, kuinka suuri käytännön muutos turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut Nato-jäsenyyden myötä. Me emme voi ajatella pelkästään omaa turvallisuuttamme, vaan meidän pitää ottaa huomioon koko puolustusliiton turvallisuus ja olla valmiina tukemaan muita maita.
Hänen mukaansa Suomen kannattaa varmistaa mahdollisimman hyvin oma rajaturvallisuutensa.
– Tällaisessa maailmanpolitiikan tilanteessa, jossa epävarmuus on vallitseva olotila ja jännitteet näyttävät voimistuvan entisestään, Puolan tilanne on viesti Suomen suuntaan.
– Eli kannattaa varmistaa se, jos tilanteet muuttuvat, että meillä on varauduttu vahvasti tällaisiin skenaarioihin henkilöstön, kaluston, ulkomaisen tuen ja lainsäädännön osalta.