Yli 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeilussa palveluntuottajille määriteltävää hintakattoa on suunniteltu 100 euroon, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston johtaja Essi Rentola Kelan tilaisuudessa.
Kela-korvaus palveluntuottajalle yksityisestä lääkärivastaanotosta olisi 72 euroa ja asiakas maksaisi 28 euron omavastuun. Vastaanoton pituus olisi 20 minuuttia.
Yleisimmistä laboratoriokokeista ja tutkimuksista korvattaisiin puolet hintakaton määrittämästä enimmäishinnasta.
Rentola esitteli laskelmaa, jossa esimerkiksi lääkärikäynti ja kaksi verikoetta maksaisivat asiakkaalle 43,20 euroa ja palveluntuottajille korvattaisiin yhteensä 86,20 euroa.
Yhteensä pilottiin käytetään rahaa 190 miljoonaa euroa, joista vajaat 100 miljoonaa maksetaan sairaanhoitovakuutuksesta ja loput valtion rahoista. Kokeilu kestää vuoden 2027 loppuun.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen sanoi tilaisuudessa, että parasta kokeilussa on se, että otetaan vihdoin yksityisiä palveluntuottajia mukaan tuottamaan perusterveydenhuoltoa.
– Suomessa on ollut erikoinen dikotomia, että julkinen palvelu tarkoittaa julkisen sektorin tuottamaa palvelua, mitä ei oikein ole missään muualla maailmassa. Muualla julkisen palvelun voi tuottaa yksityinenkin, Aaltonen sanoi.
Lääkäriliitto on suhtautunut kokeiluun kriittisesti. Lausunnossaan lakiluonnokseen liitto katsoi, ettei pilottia pitäisi käynnistää ollenkaan, sillä se ei tue ikääntyvien hoitoa ”kustannusvaikuttavalla tavalla”.
Lisäksi Lääkäriliiton mukaan pitää harkita tarkoin, mille tasolle palvelun julkinen subventio asetetaan.
– Tällä hetkellä markkinoilla tuotetaan 20 minuutin lääkärikäyntejä jopa hintaan 49,90 euroa, liitto huomautti lausunnossaan.
Ministeriön Essi Rentola totesi, että hintakatto on tärkeää kokeilussa, jotta sen toimivuudesta saadaan tietoa tulevaisuutta varten.
Malli on saanut myös kritiikkiä siitä, ettei se sisällä hoidontarpeen arviointia, kuten nykyisessä perusterveydenhuollossa.
– Potilaat eivät käytä turhaan palveluita. Jos ihminen kokee tarvitsevansa lääkäriä, onhan sille silloin tarve. Tyydyttämätöntä hoidontarvetta on tutkimusten mukaan noin 12 prosentilla tästä ikäluokasta, Rentola sanoi.
Hyvinvointiala Hali ry:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia yli 65-vuotiaista aikoo käyttää pilotin mahdollisuutta mennä yksityiselle.
Lääkäriliiton Aaltosen mukaan olennainen kysymys on, että mitä kokeilulla tavoitellaan ja mitä sen jälkeen tapahtuu.
– Ei ole kuitenkaan nähtävissä sellaista todellisuutta, että tämä laajenisi koskemaan kaikkia suomalaisia, koska se olisi valtavan kallista.
– Jos halutaan kokeilla hintakattoasiaa, niin siinä malli on aika toimiva. Jos miettii sitä, että tulevaisuudessa myös työterveyspalvelut ja yksityiset palvelutkin tulisivat hintakaton piiriin, se on mielenkiintoinen ajatus, Aaltonen pohdiskeli.
– Mutta vähentääkö kokeilu julkisen terveydenhuollon rasitusta, on kokonaan toinen kysymys. Uskon, että perusterveydenhuollossa tuotetaan jatkossakin 100-prosenttisesti mitä pystytään. Nyt vain tulee lisää käyntejä, koska on ollut piilokysyntää. Sinänsä on tietysti hyvä asia, että palvelua saadaan, Aaltonen jatkoi.
Tänä vuonna pilotissa korvataan kaksi ja sen jälkeen kolme lääkärikäyntiä vuodessa. Luvut perustuvat keskiarvolaskelmiin siitä, kuinka usein ikäluokka on lääkärissä käynyt.
Aaltosen mukaan haasteeksi nousee se, että tällä hetkellä 10 prosenttia asiakkaista käyttää 80 prosenttia palveluista ja kaksi järjestelmää pitäisi yhteensovittaa.
– Moni- ja pitkäaikaissairaat ovat hallinneet keskustelussa, mutta kyllä isompi joukko on se, joka ei käytä palveluita niin paljon, Kelan lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Valli-Lintu puolestaan kommentoi.
– Kuinka paljon asiakkaita siirtyy julkiselta yksityiselle ja mikä on hoidon jatkuvuus mallissa, siitä me toivotaan tutkimustuloksia, ei vain hintakatosta, Valli-Lintu tiivisti.
Tilaisuudessa mietittiin myös mitä tapahtuu, jos potilas lääkärin mielestä tarvitsee tutkimuksen x, joka ei kuulu Kelan hinnoittelemaan pakettiin. Rentolan mukaan hoidon jatkuvuuskysymykset ovat olennainen osa valmistelua. Tietyistä asioista säädetään asetuksella ja osa jää Kelan arvioitavaksi, kuten taksaluetteloiden tarkistus pilotin aikana.
Siirtymä julkisen ja yksityisen välillä ja tiedonkulku ovat joka tapauksessa hankalia kysymyksiä.
– Pilotin on tärkeää kattaa riittävästi tutkimuksia, mutta aina tulee olemaan tilanteita, että potilas pitää lähettää julkiselle puolelle erikoissairaanhoitoon. Laitetaanko silloin uudelleen lääkärille ja samoihin tutkimuksiin? Tässä tulee näkyväksi se, mikä nytkin tökkii julkisen ja yksityisen välillä, eli kun käytetään resurssia kaksinkertainen määrä, Hali ry:n edunvalvontajohtaja Hanna-Maija Kause sanoi.
Janne Aaltonen totesi, että lähetteet yksityiseltä julkiseen erikoissairaanhoitoon ovat nytkin arkipäivää, mutta Kela-pilotissa tullaan lähettämään perusterveydenhuollosta perusterveydenhuoltoon.
– Sellaista mallia ei ole ja se pitää luoda. Ei potilaalla välttämättä ole erikoissairaanhoidon tarvetta, vaikka hän tarvitsisi jonkin tutkimuksen, jota Kela ei mallissa korvaa. Jos taas kaikki lähetetään erikoissairaanhoitoon, niin sehän tukkeutuu täysin, Aaltonen totesi.
– Jos malli ei lähde pyörimään halutulla tavalla, toivon että on halua ja kykyä tehdä muutoksia. Tämän toteutuminenhan riippuu siitä, lähtevätkö palveluntuottajat mukaan, Aaltonen jatkoi.
Auli Valli-Linnun mukaan kyselyitä palveluntuottajilta on tullut, mutta koska lakia ei säädetty, ei asian kanssa voida vielä edetä. Lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan huhtikuussa ja arviolta kesäkuussa Kela voi alkaa tehdä sopimuksia palveluntuottajien kanssa. Kokeilun on määrä alkaa 1. syyskuuta.
– Ei tämä mikään kultakaivos yrittäjille ole, kun on tiukat hintakatot niin lääkärikäynneissä kuin laboratoriotutkimuksissakin. Kun kokonaisuus on selvillä, niin jokainen ammatinharjoittaja arvioi tietysti itse onko tämä liiketaloudellisesti kannattavaa ja lähteekö mukaan, Halin Kause luonnehti.
– Ja siihen, että onko tämä nyt hirveää julkisen rahan haaskausta, sanoisin että aika merkittävää pilottia tässä tehdään. Valtion rahoitusosuus on noin 42 miljoonaa euroa vuodessa, joten kokeilu on varsin edullinen siitä näkökulmasta, että hyvinvointialueiden kokonaismenot ovat 26 miljardia euroa, joista terveydenhuoltoa on noin 11 miljardia euroa, Kause lisäsi.
– Kokonaisuus kattaa noin prosentin koko terveydenhuollon menoista per vuosi, mikä on aika pieni osuus. Uskon, että tästä saadaan uudenlaista tietoa, jotta saadaan parempi terveydenhuoltojärjestelmä tulevaisuudessa, Rentola summasi.
Kelan asiakkuus- ja etuuspalveluiden johtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan hän ei ole huolissaan saadaanko palvelut saadaan pystyyn, sillä Kelalla on entuudestaan vuosikausien ajalta verkostot tuottajiin.
– Se mistä olen huolissani on miten saadaan tieto kulkemaan, ettei tehdä vaikkapa päällekkäisiä tutkimuksia. Tämä edellyttäisi panostusta Kanta-palveluihin, jotta tieto esimerkiksi tutkimusten osalta olisi heti käytettävissä, Mäki-Lohiluoma kiteytti.
Hali ry totesi lakiesityksestä antamassaan lausunnossa, että tällä hetkellä Kanta tai muut järjestelmät eivät mahdollista tiedonsiirtoa, jossa potilas esimerkiksi kävisi julkisella laboratoriossa ja yksityinen lääkäri saisi tulokset ilman viivytyksiä.
