Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) nimeää ympäristöluvituksen sujuvoittamisen yhdeksi kolmesta avaintekijästä, joiden avulla Suomi voisi nousta puhtaan energian suurvallaksi.
Verkkouutiset kertoi äskettäin suomalaisten lupaprosessien hitaudesta. Uuden teknologian tehtaan perustamisessa voi vierähtää jopa kymmenen vuotta valituskierroksineen. Samaan aikaan Suomeen on suunnitteilla yhteensä 144 miljardin euron vihreät investoinnit.
Mykkänen puhuu ”kolmen ässän listasta”, joka kattaa puhtaan sähköntarjonnan tuplaamisen noin 15 vuodessa, sähkönsiirron kehittämisen paremmaksi kuin kilpailijoilla sekä sujuvan luvituksen.
– Nämä ovat Suomelle aivan avainkysymyksiä ja tärkeämpiä kuin maille, jotka jakavat miljarditukiaisia investoinneille. Lahjarahan jakamisessa me olemme huonoja, joten jos haluaa paremmat shekit niin pitää mennä esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Ranskaan tai Saksaan, Mykkänen toteaa.
Teknologiateollisuuden kestävän kasvun johtaja Helena Soimakallio arvioi Verkkouutisissa, että luvituksen kankeus voi uhata investointien saamista Suomeen.
Mykkäsen mukaan näin voi tapahtua, jos yrityksissä katsotaan, että pääomia pitäisi sitoa Suomeen liian pitkäksi aikaa tai onnistumisen mahdollisuudet nähdään hyvin epävarmoina.
– Kyllä varmasti joka vuosi jää keissejä kertymättä. Jos saisimme pudotettua luvituksen keston edes puoleen mutkikkaampien jalostavan teollisuuden investointien kohdalla, se olisi hyvä.
Ministeri jatkaa, että lisäksi tarvitaan selkeitä pelisääntöjä, joihin toimijat voivat luottaa ilman, että lopulta vuosien jälkeen päätökset kumotaan tuomioistuimessa.
Elokuussa aloitti työnsä Mykkäsen nimeämä seurantaryhmä, jonka tehtävänä on edistää hallitusohjelman mukaista yhden luukun mallin ympäristöllistä luvitusta ja tähän vaadittavan lainsäädännön valmistelua.
– Organisaationa uudistus tarkoittaa yhtä valtakunnallista lupa- ja valvontavirastoa. Parikymmentä alueellista elyä ja avia tiivistyy ympäristöasioiden osalta saman katon alle.
Mykkänen korostaa, että luvittajien ja valvojien toimipisteitä eri puolilla Suomea ei sinänsä ole tarkoitus lopettaa.
Tavoitteena on jatkossa, että hankkeelle myönnetään yksi lupa ja siihen on yksi muutoksenhaku, ja Teknologiateollisuudenkin kritisoima monitahoinen valituskierros jää pois.
Mykkäsen mukaan yhden viranomaisen etuna on myös se, että osaamista voidaan kohdentaa hanketyypin mukaan ja virastoa voidaan tulosjohtaa tavoitteellisesti yhtenä kokonaisuutena.
– Lupien myöntämiselle tulee tavoiteaika ja sitä seurataan.
Isomman lainsäädäntökokonaisuuden ohella suunnitteilla on yksittäisiä lakimuutoksia.
– Tarkoitus on huomioida kompensaatiotoimet ympäristöluvan ehdoissa, näin esimerkiksi vesistöön aiheutuva paikallinen vaikutus voitaisiin kompensoida muualla samassa vesistössä. Teollisuuspuistoissa olisi määritelty tietyntyyppiselle teollisuuden alalle to go -alue valmiiksi, ja alueelle olisi osoitettu yksi yhteinen päästökiintiö, Mykkänen selvittää.
Lisäksi kärkihankemenettelyssä Suomen kansalliselle edulle tärkeä hanke voitaisiin jatkossa viedä valtioneuvoston linjauksella nopeammin läpi.
– Näin voidaan varmistaa, että vaikkapa säätövoimalle dramaattisen merkittävä pumppuvoimaloiden sarja Kemijoella ei jää luvituksen hitauden takia saamatta, millä on huima merkitys koko Suomelle, sanoo Mykkänen viitaten hankkeeseen, jossa olisi mahdollista varastoida suuri määrä sähköä.
”Emme voi myöskään museoida Suomea”
Yhden luukun asiakaslähtöinen malli kuulostaa varsin kunnianhimoiselta, etenkin kun ottaa huomioon ympäristöministeriön selvityksen, jossa viranomaistahot itse eivät nähneet nykybyrokratiassa erityistä parannettavaa.
– Kyllä tämä on historian konkreettisin ja kunnianhimoisin investointiluvituksen kehittämisen hanke. Hallitusohjelmassa on linjattu, että tämä nähdään edellytyksenä puhtaan talouden murroksen toteutumiselle, sanoo Mykkänen.
Tavoitteena on, että uudet luvituslait päästäisiin säätämään jo ensi vuonna ja uusi virasto aloittaisi 2026.
– Virkakunta on hyvässä yhteistyössä lähtenyt tätä tekemään.
Mykkänen on varautunut vastaamaan myös siihen, uhrataanko tässä lapsi pesuveden mukana, eli ympäristö teknologian alttarille.
– Nyt jo EU-sääntökehikko ohjaa hyvin tarkasti siihen, ettei pilata yhteistä ympäristöä. Ei tässä mitään vallankumousta siihen olla tekemässä, mikä on sallittua, hän sanoo.
Toki Mykkänen tietää, että muun muassa laajat tuulivoimalahankkeet herättävät lähialueiden asukkaissa monesti myös kovaa vastustusta.
– Tämä on aina intressipunnintaa. Jos tavoitteena on irrottautua fossiileista 10 vuodessa ja loikata vetytalouteen, se vaatii, että myös investoinnit toteutuvat alle 10 vuodessa. Tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen hallituksella on erikseen sovittuna sarja toimenpiteitä.
– Mutta emme voi myöskään museoida Suomea, jos haluamme uudistaa sitä, Mykkänen toteaa.
LUE MYÖS:
Uuden tehtaan lupien saanti voi kestää 10 vuotta – valittajina usein ympäristöjärjestöt