Naisten osuus kuntavaaliehdokkaista on kasvanut 1960-luvun lopulta lähtien, ja naisten osuus ehdokkaista on ollut noin 40 prosentissa. Edellisissä kuntavaaleissa kasvu kuitenkin taittui ja naisten osuus ehdokkaista kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa neljään vuosikymmeneen, kerrotaan Naisjärjestöjen Keskusliitosta.
Vuoden 2012 kuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista oli alle 39 prosenttia ja valituista noin 36 prosenttia. Vaikka naisten äänestysaktiivisuus on miehiä korkeampi, on naisten osuus valituista päättäjistä jäänyt heidän ehdokas- ja ääniosuuttaan pienemmäksi.
Naisia valitaan myös kunnanvaltuustojen puheenjohtajiksi vähemmän kuin heidän osuutensa valtuutetuista edellyttäisi. Vuonna 2013 naisten osuus kunnanvaltuustojen 1. puheenjohtajista oli ainoastaan 28 prosenttia ja kunnanhallitusten puheenjohtajista noin 26 prosenttia.
Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä kunnilla on velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan.
– On oikeudenmukaista vaatia puolet päätöksenteon paikoista naisille. Mitä monipuolisempi joukko ihmisiä kunnan asioista päättää, sitä paremmin tehdyt päätökset huomioivat kuntalaisten erilaiset tarpeet ja edistävät myös sukupuolten tasa-arvoa. Myös johtajien sukupuolijakaumaan tulee kiinnittää huomiota., sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet (rkp.).
Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää kuntavaalitavoitteissaan, että eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien naisten osuuden kuntien päätöksentekijöinä tulee kasvaa ja että naisia tulee olla nykyistä enemmän kuntien johtotehtävissä.
Myös ulkomaalaistaustaisten naisten äänestysaktiivisuus ja osuus kuntavaaliehdokkaista on liiton mukaan saatava nousuun. Edellisissä kuntavaaleissa ulkomaalaistaustaisten naisten äänestysprosentti oli vain noin 20.
