Ensi vuonna tapahtuu käänne kohti parempaa talouden ja työllisyyden kehitystä. Työllisyyden myönteinen käänne seuraa pienellä viiveellä talouden käännettä.
Näkemys perustuu ELY-keskusten johdolla syyskuussa käytyihin yli 70 keskustelutilaisuuteen, joihin osallistui yli 1600 alueiden asiantuntijaa muun muassa maakuntienliitoista, kunnista, oppilaitoksista, kehitysyhtiöistä ja kauppakamareista. Arvioiden taustalla on myös tilastotietoja sekä alueellisia kyselyjä ja barometrejä.
Tulokset käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaisemista Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2024 -raportista ja Työvoimabarometrista.
Positiivinen aluekehitys jatkuu Länsi-Suomessa vihreän siirtymän investointeina, mutta merkittävimmät työllisyysvaikutukset realisoituvat vasta 2030-luvulla. Nato-jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia puolustusteollisuudelle ja sen alihankintaverkostoille.
Lapissa matkailualan investoinnit ovat kasvussa ja alueella on merkittäviä työvoiman rekrytointihaasteita.
Talouden taantuma ja geopoliittinen tilanne vaikuttavat työllisyyden heikkenemisenä, ja näkyvät varovaisuutena kuluttajien ja yritysten toiminnassa. Rakentamisen matalasuhdanteen ennakoidaan muuttuvan maltilliseen kasvuun vuoden 2025 aikana.
Työllisyyttä tukevat lähinnä julkiset korjaus- ja infrahankkeet, tuotantolaitosten rakentaminen sekä tie- ja raideväylien kunnostustyöt.
Vientiteollisuuden tilaukset eivät ole kasvaneet merkittävästi, ja hyvinvointialueilla uuden työvoiman rekrytointi on vaikeutunut heikon taloustilanteen seurauksena, työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa todetaan.
Inflaation odotetaan laskevan ensi vuonna, mikä tukee investointeja ja kulutuskysyntää. Talouden ennustetaan kääntyvän kasvuun kevään 2025 aikana, mutta työllisyystilanne paranee viiveellä.
Työmarkkinoiden yleistilanne on maltillisesti parantumassa. Alueilla uskotaan talousnäkymien piristymisen kääntävän työttömyyden laskuun avoimien työpaikkojen määrän lähtiessä kasvuun ensi vuoden aikana.
Työllisyyden piristyminen nostaa uudestaan esiin sekä työvoimapulan että osaamispuutteet. Niin työvoimapulan kuin osaamispuutteiden kasvussa on alueiden ja toimialojen välisiä eroja. Työvoimapula korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Osaamispuutteita ilmenee kaikilla toimialoilla ja alueilla.
Osaamistarpeita arvioidaan ilmenevän jatkossa erityisesti yleisissä työelämätaidoissa, kuten asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidoissa, monikulttuurisuustaidoissa, kansainvälisyystaitojen osaamisessa, kielitaidossa ja digitaidoissa sekä tekoälyn hyödyntämisessä.
Teknologiateollisuuden alalla tilauskannat näyttävät hentoa piristymistä. Alan osaamistarpeet painottuvat tekoälyyn, automaatioon, ohjelmointiosaamiseen ja tietoturvaan.
Eniten työvoimapulaa arvioidaan olevan näissä ammateissa:
Sairaanhoitajat ym.
Lähihoitajat
Yleislääkärit
Lastentarhanopettajat
Sovellussuunnittelijat
Hitsaajat ja kaasuleikkaajat
Vartijat
Psykologit
Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat
Sosiaalityön erityisasiantuntijat
Koko maan tasolla on Työvoimabarometrin mukaan kohtaanto-ongelma, eli työttömien osaaminen ei kohtaa työmarkkinoiden tarpeiden kanssa.