Yhdeksän kymmenestä koiranomistajasta ja kahdeksan kymmenestä suomalaisesta kissanomistajasta noudattaa suositeltua rokotusohjelmaa, käy ilmi Agria-eläinvakuutuksen teettämästä kyselytutkimuksesta.
Yli puolet niistä lemmikinomistajista, jotka eivät rokotuta lemmikkejään säännöllisesti, vastasivat, että syy tähän on se, etteivät he pidä sitä tarpeellisena. Toiseksi merkittävin syy rokottamatta jättämiseen oli rokotusten korkea hinta.
Lemmikkejä rokottamalla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään infektiotauteja ja niiden leviämistä. Rokotteita annettaessa tulee noudattaa kunkin valmisteen valmisteyhteenvedossa annettuja ohjeita sekä rokotusaikataulua.
Suomessa koirat tulisi rokottaa penikkatautia, parvovirusta, tarttuvaa maksatulehdusta, kennelyskää ja raivotautia vastaan.
– Rokote kennelyskää vastaan ei suojaa sataprosenttisesti, mutta jos koira saa tartunnan, taudin kulku on yleensä lievempi, sanoo pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Seppo Juntunen tiedotteessa.
Penikkatauti ja parvovirus ovat kaksi hyvin vakavaa tautia, joita esiintyy Suomessa onneksi harvoin. Suomen koirakanta on pääsääntöisesti hyvin rokotettu ja näin ollen monet taudit on saatu rokotusohjelmilla pysymään maan rajojen ulkopuolella. Kun laumaimmuniteetti on tarpeeksi hyvä, taudit eivät pääse leviämään koirakannassa.
Kissat tulisi rokottaa kissaflunssaa (herpes- ja kalikivirus) ja kissaruttoa vastaan. Näiden lisäksi on olemassa myös rokote kissan klamydiaa ja leukemiaa (FeLV) vastaan. FeLV-rokote voidaan antaa, jos kissa asuu suuressa laumassa ja rokotusta pidetään tarpeellisena. Raivotautirokotusta suositellaan ulkoileville kissoille.
– On tärkeää rokottaa myös sisäkissat. Sisäkissa voi saada tartunnan epäsuorasti ihmisten tai esineiden välityksellä, Juntunen toteaa.
Rokotetarpeen arvioimiseksi eläinlääkärin tulee arvioida kissan kokonaisolosuhteita ja elinpiiriä.
Jos aiot lähteä ulkomaanmatkalle lemmikkisi kanssa, saattaa eläin tarvita lisärokotuksia.
– Tutustu aina kohdemaan vaatimuksiin ja suosituksiin, jotka koskevat lemmikin rokotuksia, loishäätöä, tunnistusmerkintää, tarvittavia asiakirjoja ja lemmikkipassia, Juntunen neuvoo.
Myös takaisin Suomeen paluuseen saattaa liittyä esimerkiksi loishäätö- tai karanteenivaatimuksia.
Tutkimuksen toteutti Xtreme Insight AB Agria Eläinvakuutuksen toimeksiannosta maaliskuussa 2023. Kyselyyn vastasi 810 suomalaista koiran- ja kissanomistajaa.