Suomessa mitattiin hirmumyrskyn voimakkuudella puhaltavia tuulia mittaushistorian ensimmäistä kertaa eilen perjantaina.
Ennustemalleissa hirmumyrskyn syntymisestä ei ollut merkittäviä viitteitä, vaikka myrskymatalapaineen syntymistä osattiin odottaa. Meteorologi Markus Mäntykangas kirjoittaa Forecan blogissa, että Lylyksi nimetyn hirmumyrskyn taustalla oli neljä merkittävää tekijää.
Myrskyn reitillä olleet suuret lämpötilaerot vahvistivat meteorologin mukaan myrskyä.
– Matalapaineen keskuksen eteläpuolella Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa mitattiin jopa 10–16 asteen lämpötiloja, kun taas matalapaineen keskuksen pohjoispuolella Suomessa lämpötila jäi lähemmäs nollaa astetta ja olosuhteet olivat talviset. Keskileveysasteilla voimakkaat myrskyt syntyvät alueelle, missä pohjois-eteläsuuntaiset lämpötilaerot ovat suuria.
Matalapaine syntyi Mäntykankaan mukaan voimakkaan suihkuvirtauksen alueella, mikä voimisti tuulia myös ilmakehän alemmissa kerroksissa.
Myrskyn voimistumista saattoi edesauttaa myös tavanomaista lämpimämpi Itämeri.
– Mikäli meren yllä ilmamassa kylmenee voimakkaasti korkeuden mukana, saattaa ylempien ilmakerrosten ”tuulienergiaa” helpommin siirtyä myös alailmakehään. Voimakkaiden tuulien tarkoitus on tasata lämpötilaeroja ilmakehässä sekä pysty- että vaakasuunnassa.
Mäntykankaan mukaan länsirannikon alueella liikkui myös voimakkaita kuurosadenauhoja, jotka ovat paikallisesti saattaneet voimistaa tuulia.
Lyly-myrskyn aikana Rauma Kylmäpihlajan asemalla 10 minuutin keskituulen nopeus oli enimmillään 33,5 metriä sekunnissa ja voimakkaimmat tuulen puuskat olivat lähes 40 metriä sekunnissa perjantai-iltana.
Hirmumyrskyssä keskituulen nopeus on vähintään 33 metriä sekunnissa.
