Suomen Kiinan-tuonnissa korostuu kaupan ala, kun taas Kiinan-vienti painottuu suuriin teollisuusyrityksiin, selviää ulkoministeriön koordinoimasta selvityksestä, joka tarkastelee Kiinaa koskevia kaupallisia riippuvuuksia.
Selvityksestä käy ilmi, että Kiinalla on korostunut osuus Suomen tuonnissa. Mahdolliset tuonnin katkokset Kiinasta näkyisivät nopeimmin teollisuuden ja kaupan alalla, erityisesti matkapuhelinten, kannettavien tietokoneiden, muiden sähkölaitteiden sekä akkujen ja paristojen puutteena.
– Komponenttien ja muiden välituotteiden tuonti painottuu tietyille toimialoille, kuten elektroniikkateollisuuteen. Tuontia ei olisi mahdollista korvata pikaisesti varsinkaan tilanteessa, jossa ongelmat kohdistuisivat samanaikaisesti useisiin maihin, selvityksessä todetaan.
Kansainvälisestä kaupasta vastaava alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti ulkoministeriöstä toteaa, että tutkittu tieto paljastaa tiettyjä suoria kaupallisia riippuvuuksia Kiinaan varsinkin tuontimme osalta.
– Useimmiten kaupan riippuvuussuhteet ovat kuitenkin molempia osapuolia hyödyttäviä. Epäsuoriin alihankintaketjujen riippuvuussuhteisiin on pitkälti mahdotonta päästä tilastojen avulla kiinni. Kannustamme yrityksiä jatkamaan toimitusketjujensa arviointia mahdollisten kaupan häiriötilanteiden varalle. Samaan aikaan Kiinan-viennissämme on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, hän sanoo.
Kiinan-tuonnin varassa lasketaan olevan reilut 15 000 henkilötyövuotta. Epäsuora työllisyysvaikutus alihankintaketjujen kautta on suurempi.
Vientiyrityksistä kaksi kolmasosaa on isoja yrityksiä, ja vienti on keskittynyt teollisuuteen. Kiinassa toimivien suomalaisten tytäryhtiöiden liikevaihto on merkittävä, ja yritykset ovat tehneet suuria investointeja myös Suomeen Kiinan-viennin kannattavuuden vuoksi.
Selvityksen mukaan suomalaiseen perusinfrastruktuuriin tai kriittiseen infrastruktuurin ei ole toistaiseksi kohdistunut merkittäviä kiinalaissijoituksia. Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT on arvioinut suorat finanssisektorin sidokset Kiinaan maltillisiksi.
Niin Suomessa kuin muualla Euroopassa yhteiskunnan ja teollisuuden vihreän siirtymän nopeus on toistaiseksi sidottu Kiinasta saatavien kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen, mikä täyttää EU:n määritelmän strategisesta riippuvuudesta.
Selvityksessä summataan, että tutkittujen kaupallisten Kiina-riippuvuuksien osalta Suomi on EU-maiden keskitasoa. Suomalaisia ja eurooppalaisia kriittisten raaka-aineiden tuotanto- ja kierrätysvalmiuksia on tärkeää entisestään edistää kestävällä tavalla.
Selvitys kannustaa suomalaisyrityksiä monipuolistamaan tuotanto- ja toimitusketjuja ja lisäämään arvoketjujen läpinäkyvyyttä. Ulkoministeriö osaltaan edistää tätä tavoitetta tukemalla maakohtaisten kaupanesteiden poistamista ja edistämällä EU:n kauppasopimusverkostoa.
Korkeampaa arvonlisää tuottaville lopputuotteiden ja palveluiden viennille on Kiinassa edelleen merkittävää kasvuvaraa, selvitys arvioi.
Lisäksi jatkoselvitykset kaupallisten haavoittuvuuksien korvaavuudesta sektorikohtaisesti ovat perusteltuja. Lisäkartoitusta tarvitaan myös kaupallisten riippuvuuksien merkityksestä yhteiskuntamme huoltovarmuuteen.
