Ukraina on pyytänyt Yhdysvalloilta kahta kipeästi tarvitsemaansa asetta, rypäleammuksia ja ATACMS-tykistöohjuksia. Eri syistä kumpiakaan sille ei ole annettu.
Ukraina on pyytänyt rypäleammuksia Yhdysvalloilta ensi kertaa jo kuukausia sitten, ja aseesta olisi myös Yhdysvaltain puolustusministeriön mielestä hyötyä Ukrainan maavoimille, joka pyrkii murtautumaan Venäjän kaivettujen puolustuslinjojen läpi.
Yhdysvalloilla arvioidaan olevan varastoissaan kolme miljoonaa rypäleammusta. Miksi Yhdysvallat ei toimita niitä?
Ensimmäinen syy on Yhdysvaltain tekemä havainto, että rypäleammuksen tytärammuksista kolmisen prosenttia jää aina maastoon räjähtämättä. Toinen syy on siinä, että rypäleaseiden kieltosopimukseen on sitoutunut 108 maata, joista monet ovat Yhdysvaltain liittolaisia. Vaikka Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut sopimusta, rypäleaseiden toimittaminen herättää maan johdossa huolta liittolaisten yhtenäisyyden säilymisestä.
Myös Virolla on Rheinmetallin valmistamia 155 millimetrin DM632-rypälekranaatteja, joiden toimittamista Ukrainaan se harkitsi jo tammikuussa. Niiden valmistajamaa Saksa kuitenkin pelkää niiden toimittamisen niin Yhdysvalloista kuin Virostakin eskaloivan sotaa. Myös Ranska vastustaa rypäleammusten toimittamista Ukrainalle.
155 mm:n rypäleammukset toisivat Ukrainalle helpotusta jatkuvaan tykistökranaattipulaan. Ukrainan saamat täsmäkranaatit eivät korvaa tavallisia sirpalekranaatteja. Aluevaikutteisina rypäleammukset, joita Venäjä joka tapauksessa käyttää surutta Ukrainassa, olisivat Ukrainalle erityisen hyödyllisiä. Yhden kranaatin sisältämät 88 tytärammusta vaikuttavat noin 7 hehtaarin alueelle kattaen siis kymmenien sirpalekranaattien vaikutusalueen.
Ukraina on saamassa Yhdysvalloista syksyllä 24 GLSDB-täsmäohjusta, jotka HIMARS-järjestelmästä laukaistuina lentävät 150 kilometrin päähän. Ensi vuoden loppuun mennessä Yhdysvallat pystyisi toimittamaan niitä yhteensä 750, keskimäärin alle 50 ohjusta kuukaudessa.
Mutta Ukrainan pyytämien ATCMS-ohjusten, joiden kantama olisi 300 km, toimittamisen ongelmana on, ettei Yhdysvallat voi – oman ilmoituksensa mukaan – luovuttaa niitä vaarantamatta omaa puolustuskykyään. Niin keskeinen osa näillä ohjuksilla on Yhdysvaltain puolustuksessa. Enää Yhdysvallat ei siis puhu Venäjän niin sanottujen punaisten linjojen ylittämisestä tai sodan eskaloitumisesta, vaan yksinkertaisesti aseiden saatavuudesta.
Noin 4 000 ATACMS-ohjusta on valmistettu viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Niistä 600 Yhdysvallat on käyttänyt sotatoimissa, ja jonkun verran on myyty ulkomaille ja käytetty harjoituksissa ja testeissä. Ylimääräisiä ATACMS-ohjuksia on luvassa Ukrainalle kuitenkin vasta sitten, kun sen korvaajaa PrSM-ohjusta on varastossa riittävästi. Presidentti Joe Bidenin hallinnon painostaminen Yhdysvaltain kongressissa kuitenkin jatkuu koko ajan ATACMS-ohjusten toimittamiseksi Ukrainalle.
