Kirjoittajan mukaan haluttomuus keskustella syistä voi haitata rikostorjuntaa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Näkökulma: Tästä ei haluta puhua lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa

Syistä puhuminen ei syyllistä uhria, vaan ehkäisee lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, professori Jukka Savolainen kirjoittaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 26-vuotiaan Walaa Hussein Mushkalin 9 vuoden vankeusrangaistukseen alaikäisiin tyttöihin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Vakavin teko oli jatkuva hyväksikäyttösuhde 14-vuotiaan tytön kanssa. Tuomioon sisältyi kolme lapsenraiskausta. Nuorin uhri oli tekohetkellä 13-vuotias.

Lehtitietojen mukaan Mushkal tutustui lastensuojelulaitoksesta karanneisiin tyttöihin Helsingin keskustassa. Hän kutsui heidät kotiinsa, jossa hän tarjosi heille päihteitä. Tapaus on törkeä, mutta ei yllättavä meille, jotka olemme perillä lastensuojelun arkipäivästä.

Itse en ole alan ammattilainen, mutta veljeni, joka on työskennellyt helsinkiläisten laitosnuorten parissa yli 25 vuotta, on kertonut vastaavasta meiningistä useamman vuoden ajan. Myös lehdistö on kiinnittänyt huomiota ns. ”hatkanuorten” seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Peruskuvio on tämä: Laitoshoidosta karanneet tytöt hengailevat asematunnelissa ja muissa keskustan julkisissa tiloissa, joissa he tutustuvat nuoriin miehiin, jotka houkuttelevat tytöt kämpille, missä heitä hyväksikäytetään alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisina.

Kysymyksessä on siis toistuva rutiini, jonka ennustettavana lopputuloksena on haavoittuvassa asemassa olevien nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö. Muhskalin tuomio on luultavasti vain jäävuoren huippu. Suurin osa seksuaalisesta väkivallasta jää raportoimatta viranomaisille.

Tutkimusryhmäni on äskettäin julkaissut kaksi tieteellistä artikkelia, joissa tarkasteltiin alaikäisten tyttöjen ja poikien seksuaalisia kokemuksia heitä vähintään 5-vuotta vanhempien henkilöiden kanssa. Myös näiden kansallisesti edustavien tilastojen valossa Mushkalin rikokset noudattavat tuttua kaavaa.

Lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön tyypillinen uhri on 13–15-vuotias tyttö, jota hyväksikäyttää hänen tuttavapiiriinsä kuuluva yli 20-vuotias mies. Näihin tekoihin ei yleensä liity fyysistä väkivaltaa tai pakottamista – ei edes uhkaamista. Hyväksikäytön riski on erityisen suuri lapsilla, jotka käyttävät päihteitä, varastavat, valehtelevat, ja tappelevat – siis lapsilla, joilla on suurin todennäköisyys päätyä lastensuojelun asiakkaaksi

Tulokset osoittavat, että lasten antisosiaalinen ja riskihakuinen elämäntapa on seksuaalisen hyväksikäytön keskeinen syytekijä. Tämä käy ilmi myös valtioneuvoston tuoreesta seksuaalirikollisuutta koskevasta raportista. Sosiaalialan ammattilaiset ovat kuitenkin haluttomia käsittelemään näitä tosiasioita, koska monet katsovat, että uhrien käyttäytymisestä puhminen syyllistää heitä. Esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, arvosteli Helsingin Sanomien tapaa uutisoida Mushkalin tuomiosta. Hän ei hyväksynyt viittauksia uhrien taustaan lastensuojelun asiakkaina ja tyttöjen taipumukseen käyttää päihteitä. Pekkarisen mukaan: “Lapsi ei koskaan ole syyllinen häneen kohdistuvaan rikokseen, vaikka …. käyttäytyisi hän miten tahansa”.

Ystäväni Elina on harvinaisen älykäs, tarmokas ja empaattinen virkamies, mutta tässä kysymyksessä lapsiasiavaltuutettu sortuu virhepäätelmään. Jos henkilön käyttäytyminen vaikuttaa (kausaalisessa mielessä) hänen uhrikokemukseen, tämä ei välttämättä tarkoita, että hän olisi vastuussa (moraalisessa mielessä) häneen kohdistuvasta rikoksesta. Ilmiön syyt ja henkilön syyllisyys ovat kaksi eri asiaa.

Pelkään, että asiantuntijoiden haluttomuus kiinnittää huomiota seksuaalisen hyväksikäytön keskeisiin syihin haittaa rikostorjuntaa. Jos on todella niin, että hunningolla olevat tytöt viettävat paljon aikaa Helsingin keskustassa vanhempien miesten seurassa, olisi syytä panostaa interventioihin, joissa näihin tilanteisiin puututaan hyvissä ajoin, ennen kun tytöt päätyvät miesten asuntoihin, joissa heitä on helppo hyväksikäyttää päihteiden vaikutuksen alaisina.

On totta, että vain ja ainoastaan rikosten tekijät ovat syyllisiä rikoksiin. Mutta tehokkain tapa ehkäistä rikoksia on vähentää tilaisuuksia niiden tekemiselle. Tilaisuus tekee varkaan.

Jukka Savolainen

Kirjoittaja on sosiologian professori Yhdysvaltain Wayne State Universityssä.

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)