– Suomalaisten vientiyritysten ehdottomasti suurin riski Yhdysvalloissa on tullit eli, miten niiden mahdollinen asettaminen vaikuttaa kilpailukykyyn paikallisesti, arvioi Business Finlandin Pohjois-Amerikan johtaja Juhani Sirén Verkkouutisille presidentti Donald Trumpin toisen kauden toimintaympäristöä suomalaisille yrityksille.
Trumpin toisella kaudella Yhdysvaltojen toimet tulevat Sirén mukaan olemaan aiempaa paljon transaktionaalisempia. Trump käyttää vahvaa retoriikkaa, kuten tulli- ja tariffikeskustelussa on huomattu.
Sirén muistuttaa, ettei tullikysymys ole yksiselitteinen, koska Yhdysvalloissa on teknologioita ja tiettyjä aloja, joissa maan oma tuotanto tai kyvykkyys ei vastaa sitä, mitä ulkomaisilla kilpailijoilla on tarjolla.
– Käytännössä tietyt maat saattavat saada itselleen suurempia tulliprosentteja kuin suomalaiset saman teknologian alan yritykset. Tämä saattaa jopa parantaa suomalaisten kilpailukykyä eli tariffit ovat aika monimuotoinen kuvio. Suomalaisyritykset, joilla on Yhdysvalloissa esimerkiksi valmistavaa toimintaa, voivat jopa hyötyä tariffeista, koska he ovat ikään kuin paikallisia toimijoita.
Business Finland tarjoaa yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita.
Sirén korostaa, etteivät tariffit vielä itsessään tarkoita sitä, että kilpailukyky huonontuisi, mikäli tullien kohteeksi joutuvalla alalla ei ole paikallista kilpailua.
Sirén muistuttaa, että keskustelu tulleista ei ole uutta, koska toimenpiteitä tehtiin jo Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella, eivätkä protektionistiset toimet vähentyneet Joe Bidenin presidenttikaudella.
– Uskon, että uusi hallinto jatkaa protektionistisia toimia. Toiminta muuttuu siihen suuntaan, että Trump haluaa tuotannon, teknologiaosaamisen ja mineraali- ja prosessiosaamisen vahvasti takaisin Yhdysvaltoihin. Meidän täytyy vakavasti kuunnella jatkuvasti sitä, mitä Yhdysvalloissa puhutaan. Uhka tulleista leijuu pitkään ilmassa, vaikka niitä ei vielä ensimmäisellä viikolla tullut.
Trump on väläytellyt 25 prosentin tulleja Kanadalle ja Meksikolle ja toisaalta suuria tulleja Kiinalle. Myös Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent on esittänyt 2,5 prosentin globaalia tuontitullia, joka nousisi joka kuukausi.
– Totuus on se, että kukaan ei vielä tiedä, mitä tuleman pitää eli hetken aikaa joudutaan menemään sumussa. Luulen että suomalaiset yritykset ovat aika hyvin varautuneet tähän ja yhtenä asiana on vahvistunut dollari, joka ainakin hetkellisesti lieventää tuontitulleja, Sirén muistuttaa.
Mitä Kanadassa toimivan suomalaisen vientiyrityksen pitää ottaa huomioon, jos USA-tuonnille lätkäistään tuntuva tulli?
– Jos 25 prosentin tulli tulisi, Kanadassa toimivien USA:han vievien yritysten yhtälö menee hankalaksi. Jos halutaan kilpailla paikallisilla USA:n markkinoilla, se tarkoittaa, että oma hinta ei voi nousta juuri ollenkaan, mikä tarkoittaa, että katteesta pitää repiä 25 prosentin tuontitulli. Meksikossa on paljon esimerkiksi amerikkalaisia autonvalmistajia ja muuta teollisuutta. On kysymysmerkki, kuka tässä voittaa ja kuka häviää. Myös Yhdysvaltain oma teollisuus kärsii välillisesti, Sirén arvioi.
Auki on edelleen sekin, ovatko tullit maakohtaisia, tuotekohtaisia tai esimerkiksi tuoteryhmäkohtaisia.
– Komponentteja tulee ympäri maailmaa. Jos esimerkiksi komponenttien hinta nousee tullien seurauksena, se nostaa teollisuuden hinnoittelua. Viime kädessä kuluttaja tai loppuasiakas on se, joka maksaa hintapreemion, Sirén muistuttaa.
Trump on keskeyttänyt rahoituksen jakamisen esimerkiksi liittovaltion IRA-ohjelmasta (Inflation Reduction Act), jolla on vauhditettu vihreää siirtymää. Sirén arvioi, että vihreän siirtymän tukeminen liittovaltiotasolla voi pienentyä huomattavasti ja muuttaa radikaalisti muotoaan.
– Yhdysvalloissa paikallisesti toimiville suomalaisille yrityksille se voi tarkoittaa sitä, että osavaltioyhteistyö nousee paljon tärkeämpään rooliin tulevaisuudessa. Osavaltioilla on vahva lainsäädännöllinen rooli ja talous, mitä he pystyvät hyödyntämään. Vihreä siirtymä osavaltio-, kaupunki- tai yrityskohtaisesti ei tule todennäköisesti juurikaan hidastumaan.
Sirén ottaa suomalaisyritysten kannalta positiivisena mahdollisuutena esiin sääntelyn keventämisen.
– Voi olla, että esimerkiksi suomalainen kaivosteollisuus ja -teknologia voisivat hyötyä Yhdysvaltojen seuraavista liikkeistä.
Trump on väläytellyt esimerkiksi öljyn ja kaasun poraamisen lisäämistä.
Osavaltiotasolla esimerkiksi Kalifornia investoi kymmenillä miljardeilla dollareilla digitaaliseen ja vihreään siirtymään.
– Puhtaiden teknologioiden ja vihreän siirtymän juna on jo liikkeellä.
Sirén näkee suomalaisyritysten näkökulmasta investointimahdollisuuksia Yhdysvalloissa etenkin toimialoilla, joissa USA kokee kansallisen turvallisuuden olevan kyseessä.
Potentiaalisiksi toimialoiksi hän nostaa satamainfrastruktuurin kehittämisen, telekommunikaation, energiaverkot ja kvanttiteknologian. Sirén mainitsee myös biotalouden ja metsäteollisuuden.
Trump väläytti Pohjois-Carolinassa pitämässään puheessa, että Yhdysvallat tavoittelee 40 jäänmurtajan laivastoa. Kyseessä olisi toteutuessaan useamman miljardin suuruinen investointi.
Sirén pitää avausta kiinnostavana ja ajankohtaisena ja näkee siinä positiivisen mahdollisuuden, että Suomi voisi olla osana mahdollistamassa jäänmurtajalaivaston rakentamista, mikäli investointi toteutuu.
– Suomella on erittäin hyvä iskun paikka tässä auttaa Yhdysvaltoja kasvattamaan arktista kyvykkyyttään.
Suomi, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivat viime marraskuussa Ice Pact -yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla on tarkoitus lisätä jäänmurtajayhteistyötä.
– Kolmikantasopimus tuo uskottavuutta Suomelle, ja Suomi on USA:n short listilla sitä kautta, Sirén muistuttaa.
Suomi on yksi johtavista maista jäänmurtajien rakentamisessa. Yli puolet maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa.
