Euroopassa vallitsee laajalle levinnyt harhakäsitys Venäjälle asetettujen pakotteiden tehottomuudesta ja jopa vahingollisuudesta lännelle, sanoo ranskalaisekonomisti Nicolas Bouzou. Venäjän propagandan vaikutus on saanut yleisen mielipiteen nielemään tämän valheen, ranskalaista Astères-taloustutkimuslaitosta johtava Bouzou toteaa Les Echos -lehden julkaisemassa artikkelissa.
Hän muistuttaa ennennäkemättömän laajamittaisten ja yhä tiukentuvien pakotteiden olevan kuin hitaasti vaikuttavaa myrkkyä, joka on vähitellen syövyttänyt Venäjän taloutta ja lopulta tuhoaa sen.
– Lähes kolme vuotta sodan alkamisen jälkeen, pakotteiden ja ylimitoitettujen sotaponnistelujen seurauksena Venäjän talousongelmat ovat vihdoin nousemassa kaikkien nähtäville. Niillä tulee olemaan erittäin merkittäviä sotilaallisia ja geopoliittisia vaikutuksia, kunhan Eurooppa pysyy yhtenäisenä ja päättäväisenä Vladimir Putinin hallinnon edessä, hän jatkaa.
Venäjän kasvavan talousahdingon tärkein oire on hänen mukaansa ruplan arvon romahtaminen suhteessa dollariin.
– Rupla on heikoimmillaan sitten sodan puhkeamisen, jos helmikuun 2022 pudotusta ei oteta huomioon. Heikkous on joka tapauksessa historiallista tasoa. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun keskuspankki on tehnyt kaikkensa valuutan arvostamiseksi ja asettanut ohjauskorkonsa 21 prosenttiin, hän huomauttaa.
Venäjän ja länsimaiden välisen korkoeron valossa ruplan pitäisi Bouzoun mukaan olla hyvin vahva. Kun se ei sitä ole, syynä ovat Venäjän inflaatio, joka mekaanisesti alentaa valuutan arvoa, sekä pääomien maastapako.
– Uusimmat pakotteet ovat erityisen tehokkaita. Yhdysvallat on nyt asettanut pakotteita, jotka kohdistuvat noin viidenkymmenen venäläispankin kanssa toteutettaviin transaktioihin mukaan lukien Gazprombank, Gazpromin taloudellinen tytäryhtiö, Bouzou sanoo.
– Jopa Kiina, joka on Venäjän liittolainen mutta ei halua sulkea itseään pois Yhdysvaltain markkinoilta, on herkkä tälle. Koska Venäjän keskuspankilla ei ole enää riittävästi valuuttavarantoja ruplien ostamiseen, sen on nostettava korkoja vähintään 22 tai jopa 23 prosenttiin, hän toteaa.
Venäjän talous näyttää olevan hänen mukaansa luisumassa stagflaation loukkuun. Venäläiset yritykset pitävät tilannetta huolestuttavana, samoin talouslehdistö.
– Siihen onkin hyvä syy. Vuositasolla bkt:n reaalikasvu laski ensimmäisen vuosineljänneksen 5,1 prosentista 4,1 prosenttiin toisella neljänneksellä ja 3,1 prosenttiin kolmannella neljänneksellä. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet noin 70 prosenttia, hän sanoo.
Venäjän viimeaikaista sotilaallista eskalaatiota on selitetty Vladimir Putinin pyrkimyksellä hakea mahdollisimman vahvaa neuvotteluasemaa mahdollisia rauhanneuvotteluja silmällä pitäen.
– Sitä voidaan kuitenkin pitää myös harhautustaktiikkana tilanteessa, jossa moni venäläinen – varsinkin yritysjohtajat – on perustellusti huolissaan sodan ja pakotteiden taloudellisista seurauksista, Bouzou sanoo.
– Kukaan ei ole niin naiivi, että uskoisi näiden ongelmien taltuttavan Putinin sotaisuuden tai kääntävän Venäjän yleisen mielipiteen diktaattoriaan vastaan. Ne kuitenkin kasvattavat Venäjän aggression hintaa, ja siksi ne ovat välttämättömiä, hän toteaa.
– Sitäkin suuremmalla syyllä meidän ei pidä vain olla vähentämättä tukeamme Ukrainalle, vaan päinvastoin lisättävä sitä. Päivä päivältä näyttää selvemmältä, että pakotteiden suunnittelijat olivat aivan oikeassa. Se olisi kuitenkin laiha lohtu, jos Eurooppa antautuisi aggressiivisen Kremlin edessä, hän kiteyttää.
