Verkossa liikkuu yhä enemmän huijauksia, joiden avulla rikolliset pyrkivät saamaan haltuunsa ihmisten henkilökohtaisia tietoja kuten pankkitunnuksia. Huijausviesteissä rikolliset esiintyvät tyypillisesti pankin, viranomaisen tai muun luotettavan toimijan edustajina.
Verkkohuijaukset ovat nykyään todella suuri ilmiö ja kuka tahansa voi joutua niiden uhriksi. Poliisille tehtyjen ilmoitusten mukaan suomalaiset menettivät viime vuonna verkkohuijauksissa yli 84 miljoonaa euroa. Se on 70 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Huijauksilta suojautuminen on nykyään entistä vaikeampaa myös siksi, että huijausviestit ovat aiempaa uskottavampia. Aiemmin huijausviestin saattoi tunnistaa kömpelöstä suomen kielestä, mutta nykyajan konekääntäjien ansiosta viestit voivat olla hyvin kirjoitettuja. Lisäksi viestit saattavat ulkoasultaan vaikuttaa erehdyttävän paljon oikean toimijan lähettämää viestiä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut ohjeet, joiden avulla jokainen pystyy arvioimaan, onko kyseessä aidon toimijan lähettämä viesti vai huijausviesti.
Ensimmäiseksi kannattaa muistaa, että viranomaiset ja pankit eivät koskaan pyydä arkaluonteisia tietojasi, käyttäjätunnuksiasi tai pankkitunnuksiasi sähköpostilla tai tekstiviestillä. Jos viestissä kysellään tällaisia tietoja, se on varmuudella huijaus.
Tarkista myös lähettäjän osoite. Huijauksissa käytetään usein väärennettyjä osoitteita. Viranomaisten tai palveluiden käyttämät sähköpostiosoitteet voi usein selvittää heidän verkkosivuiltaan.
Huomioi myös viestin kieliasu ja kiireellisyyteen vetoaminen. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos viestin sisältö on kehnoa suomea tai sinua kehotetaan reagoimaan siihen välittömästi.
Jos viestin aitous epäilyttää, voit pyrkiä varmistamaan sen aitouden olemalla yhteyteen asiakaspalveluun. Epäilyttävässä viestissä olevan linkin sijaan voi esimerkiksi soittaa viranomaisen asiakaspalvelunumeroon ja selvittää asian sitä kautta.
Älä availe epäilyttäviä linkkejä
Huijausviesteille on tyypillistä, että niissä uhri pyritään houkuttelemaan epäilyttävälle sivustolle. Sen vuoksi on tärkeää, ettet availe epäilyttäviä linkkejä tai syötä sinne henkilökohtaisia tietojasi.
Verkkosivun aitoutta voi arvioida sen osoitetta tarkastelemalla. Huijarit käyttävät usein osoitteita, jotka muistuttavat aitoja osoitteita, mutta sisältävät pieniä kirjoitusvirheitä tai lisäsanoja.
Viranomaisten ja pankkien kohdalla on tärkeää myös, että käyttää vain palveluiden virallisia sovelluksia ja sivustoja.
– Jos käytät hakukonetta palvelujen sivustojen etsimiseen, riskinä on, että hakutulosten joukossa on huijaussivuja. Rikolliset voivat esimerkiksi ostaa mainospaikan, joka nostaa heidän petollisen sivustonsa ensimmäiseksi hakutulokseksi, Kyberturvallisuuskeskus varoittaa.
Kirjoita siis osoite itse selaimen osoiteriville hakukoneen sijaan. Jos päädyt osoitteen kirjoittamisen jälkeen sivuston sijaan hakukoneeseen, varmista, että kirjoitit haluamasi verkkosivun osoitteen kokonaisuudessaan, esimerkiksi ”kyberturvallisuuskeskus.fi”.
Kyberturvallisuuskeskus suosittelee tallentamaan palveluiden oikeat osoitteet selaimeen kirjanmerkeiksi, jolloin aidot sivut ovat yhden napinpainalluksen takana.
– Jos olet epävarma sivun aitoudesta, älä syötä tunnuksiasi.
LUE MYÖS:
Näitä tietoja ei saa ikinä julkaista somessa – asiantuntijalta varoitus
Jouduitko tietomurron uhriksi? Tee ainakin nämä asiat
Tietosi ovat vaarassa: Tee nämä ennen kuin luovut vanhasta tietokoneesta tai puhelimesta
Lataatko puhelintasi näin? Tietosi ovat vaarassa
