Oikeusministeriön tiedotteen mukaan hylkäysperusteella tarkoitetaan sitä perustetta, jolla kunnan keskusvaalilautakunta on tulkinnut äänestyslipun mitättömäksi. Tiedot ovat saatavilla pyydettäessä oikeusrekisterikeskuksesta ja ne päivitetään myös oikeusministeriön tieto- ja tulospalveluun 29. huhtikuuta.
Aluevaalien hylättyjen äänestyslippujen määrät hylkäysperusteittain koko maassa:
1. Vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu: 29 kappaletta
2. Vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä: 631
3. Äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua: 1 653
4. Äänestyslippua ei ole leimattu: 377
5. Ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa: 46 007
6. Äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä: 17 145
7. Tyhjä äänestyslippu: 16 124
Kuntavaalien hylättyjen äänestyslippujen määrät hylkäysperusteittain koko maassa:
1. Vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu: 106
2. Vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä: 216
3. Äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua: 850
4. Äänestyslippua ei ole leimattu: 528
5. Ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa: 23 104
6. Äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä: 9 630
7. Tyhjä äänestyslippu: 4 754
Aluevaaleissa mitättömiä ääniä oli yhteensä 81 966 eli 4,0 prosenttia annetuista äänistä ja kuntavaaleissa 39 188 eli 1,6 prosenttia annetuista äänistä.
