Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat muuttaneet matkustamista ja lentämistä merkittävästi. Siinä missä ihmisten kiinnostus vapaa-ajan matkustukseen ja Suomeen matkakohteena on jyrkässä kasvussa, ei liikematkustus luultavasti palaa enää pandemiaa edeltäviin lukemiin. Tämän seurauksena erityisesti matkailuvetoisten lentoasemien reittiyhteydet kasvavat.
Lentoasemayhtiö Finavia on julkaissut ensimmäistä kertaa trendiraportin joka luotaa matkustuksen ja lentoliikenteen muuttuneita trendejä kansainvälisesti ja Suomessa. Asiantuntijahaastatteluihin ja taustatutkimukseen perustuva raportti tarjoaa uusi näkökulmia keskusteluun Suomen saavutettavuudesta muuttuneessa toimintaympäristössä.
– Matkailijat ylläpitävät ja kasvattavat Suomen yhteyksiä ja saavutettavuutta. Maantieteellisesti Suomen matkailuun vaikuttavat voimakkaasti kohteiden polarisoituminen: Lapin talvikauden matkailun kasvu on kansainvälinen menestystarina. Pääkaupunkiseudulla matkailulla puolestaan on merkittävin potentiaali kasvaa. Kaikkiaan matkailuun panostaminen on laaja-alainen investointi Suomen kasvuun ja kansainvälistymiseen, sanoo tiedotteessa Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.
Vuoden 2025 raportissa nousee esiin viisi merkittävää trendiä, jotka määrittävät lentoliikenteen suuntaa Suomessa ja globaalisti: lentoliikenteen kehitys ja vastuullisuus, Suomi matkailun kohdemaana, liikematkustus, vapaa-ajan matkustus ja asiakaskokemus.
Venäjän ylilentokiellon vaikutusten vuoksi Suomen lentoliikenne kasvaa muuta Eurooppaan maltillisemmin ja Helsinki-Vantaan lentoasema on menettänyt asemansa Euroopan ja Aasian välisten isojen matkustajavirtojen välittäjänä. Suomen kansainvälinen saavutettavuus on yhä enemmän lentoliikenteen varassa.
Lentoliikenteen kansallinen elinvoimaisuus Suomessa edellyttää puolestaan markkinaehtoisuutta. Markkinaehtoisuus tukee niin Finavian kuin koko toimialan investointivalmiutta kasvun ja asiakaskokemuksen varmistamiseksi sekä muun muassa teknologian kehittymisen edellyttämien infrastruktuurivaatimusten edessä.
Lisäksi Suomen alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa ovat avainasemassa matkaketjut, jotka yhdistävät useita liikkumismuotoja taloudellisesti ja ilmastollisesti kestävästi.
– Asiakaslähtöisiä saumattomia lento-, juna-, bussi- ja muita maantieyhteyksiä tulisi kehittää määrätietoisesti. Sujuvat matkaketjut palvelevat paitsi suomalaisia, myös ulkomaalaisia matkustajia ja vastaavat osaltaan myös nousevaan kestävän matkailun trendiin, Mäki näkee.
Vuonna 2024 Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä 19,6 miljoonaa matkustajaa, mikä on 7 prosenttia enemmän, kuin vuonna 2023.
Matkustajista 16,3 miljoonaa kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, jonka matkustajamäärät kasvoivat 7 prosenttia edellisvuodesta. Finavian alueellisten lentoasemien kautta matkusti viime vuonna yhteensä 3,3 miljoonaa matkustajaa, mikä on 10 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Matkustajamäärät kasvoivat erityisesti Euroopan lennoilla, joista eniten matkustajia oli Saksan, Ruotsin, Espanjan ja Iso-Britannian reiteillä.
– Lentoliikenteen kasvun ajurina on erityisesti vapaa-ajan matkailu. Matkailun vahva kasvutrendi näkyy erityisesti Lapissa, jossa nähtiin jälleen ennätysvuosi. Lapissa lisääntyivät erityisesti suorat kansainväliset reittiyhteydet, kertoo Finavian myynti- ja reittikehitysjohtaja Petri Vuori.
Finavian matkailuvetoisten Lapin lentoasemien kautta lensi viime vuonna 1,8 miljoonaa matkustajaa, mikä on 19 prosenttia enemmän, kuin vuonna 2023 (1,5 milj.). Lapin lentoasemista matkustajamääriään kasvattivat erityisesti Rovaniemi, Kittilä ja Ivalo. Rovaniemen lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2024 oli ennätykselliset 948000 (+29 %).
Pienempien lentoasemien liikenne on hiljentynyt muun muassa liikematkustamisen kysynnän vähentymisen takia. Esimerkiksi Joensuun, Jyväskylän ja Kajaanin matkustajamäärä on laskenut yli 60 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
