Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %).
Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Neljän vuoden välein toteutettava ESENER-tutkimus kartoittaa työpaikkojen työturvallisuus- ja terveysriskejä.
Uusin tutkimus osoittaa, että tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät riskit ovat edelleen suurin haaste eurooppalaisilla työpaikoilla.
Pitkäkestoinen istuminen on erityisen yleistä toimistotyössä ja asiantuntija-aloilla, joissa paikallaanolo voi aiheuttaa selkä- ja niskavaivoja sekä muita ergonomisia ongelmia, jotka korostuvat erityisesti fyysistä työtä tekevillä.
Raskaiden kuormien nostaminen ja siirtäminen on kolmanneksi yleisin työturvallisuusriski, joka koskettaa 52 prosenttia eurooppalaisista työpaikoista. Tämä riskitekijä on erityisen merkittävä hoitoalalla ja rakennustyössä, joissa fyysisesti raskaat tehtävät voivat aiheuttaa selkävammoja ja muita tuki- ja liikuntaelimistön kuormitustiloja.
Suomessa merkittävimmäksi riskitekijäksi koetaan pitkittyneen istumisen sijaan toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet. Toiseksi merkittävin riskitekijä on koettu aikapaine työssä ja kolmanneksi nousee ihmisten tai raskaiden kuormien siirtäminen ja nostaminen. Pitkittynyt istuminen on neljännellä sijalla.
– Kokonaisuudessaan 43 prosenttia eurooppalaisista työpaikoista raportoi kiireen ja tiukkojen aikataulujen olevan merkittävä riski, mutta Suomessa tämän riskin yleisyys on lisääntynyt muuta Eurooppaa enemmän. Suomessa aikapaine on toisella sijalla ja peräti 71 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista työpaikoista kokee sen merkittäväksi riskiksi, johtaja Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että etätyö on Suomessa muuta Eurooppaa yleisempää. Suomessa yli 40 prosenttia työpaikoista raportoi säännöllisestä etätyöstä, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU:n keskiarvo (23 %).
– Etätyö tarjoaa joustavuutta ja vähentää perinteisesti kuormitusta aiheuttavia tekijöitä. Etätyössä voi olla esimerkiksi helpompi säädellä omaa työskentelyä kuin toimistolla. Runsas etätyö voi kuitenkin luoda uusia riskejä, kuten työajan ja vapaa-ajan rajojen hämärtymistä sekä työntekijöiden kokemaa yksinäisyyttä. Näiden riskien hallinta tulee huomioida etätyön johtamisessa, Ahola toteaa.
