Yli 60-vuotiaat kokevat ikään perustuvan syrjinnän ja heikon kohtelun yleistyneen. Kun vuonna 1994 ikään perustuvaa syrjintää tunnisti 43 prosenttia vastaajista, niin vuonna 2024 heidän osuutensa on 78 prosenttia.
Vain kolmannes kokee, että ikääntyneet ovat tällä hetkellä riittävästi mukana poliittisessa päätöksenteossa.
Siinä missä vuonna 1994 vastaajat ilmoittivat yleisimpien ongelmiensa olevan sosiaalisia ja taloudellisia, tämän päivän merkittävin ongelma oli palvelujen ja asioinnin muuttuminen digitaaliseksi. Se on jättänyt kolmanneksen vastaajista viranomaispalvelujen ulkopuolelle. Toiseksi merkittävimmäksi ongelmaksi koettiin terveyspalvelujen puute.
Ensimmäisestä, sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1994 julkaisemasta vanhuusbarometrista on kulunut 30 vuotta. Eläkeliitto ry toisti huhtikuussa kyseistä barometria noudattelevan, yli 60-vuotiaiden suomalaisten elinolosuhteita ja hyvinvointia kartoittavan kyselytutkimuksen järjestyksessä neljännen kerran.
Barometrin mukaan monia huolettaa toimeentulo. Eläkkeisiin kohdistuvat mahdolliset leikkaukset aiheuttaisivat 70 prosentille vastaajista ongelmia, myös paremmin toimeentulevien kotitalouksien kohdalla.
Vaikka postikyselynä tehdyn tutkimuksen otoksen koko on sinällään suuri (1054 iältään 60–90-vuotiasta suomalaista vastaajaa), tutkimuksen vastausprosentti oli vaatimaton, vain 35.
– Tämä voi olla koko barometrin tärkein ja eriarvoistumisesta kielivä tulos, huomauttaa tiedotteessa Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo.
Muiden tutkimusten perusteella tiedetään, että vähempiosaiset ihmiset esimerkiksi käyttävät äänioikeuttaan ja järjestäytyvät yhdistystoimintaan hyväosaisempiin verrattuna selvästi harvemmin.
– Heikoimmassa asemassa olevilla ei ole voimia vastata. Ikääntyneiden ongelmat voivat siten olla tutkimuksen tuloksia hälyttävämmät, Vuorisalo lisää.
