Uusi vaihtuvuusriskiä mallintanut tutkimus kertoo kunta- ja hyvinvointialojen johdolle ja päättäjille, millaiset työntekijät vaihtavat muita todennäköisemmin työpaikkaa: nuoret, vähän aikaa työnantajan palveluksessa olleet ja työntekijät, joilla on eri syistä työpaikan vaihtoaikeita.

Näiden työntekijäryhmien sitouttamiseen ja työssä viihtymiseen kannattaa kiinnittää erityishuomiota etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, sanoo Työterveyslaitos.

Kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä noin joka viides lähti työnantajansa palveluksesta kahden vuoden seurannassa. Työpaikan vaihtajia yhdistivät etenkin kolme eri tekijää: nuorempi ikä, lyhyempi aika työnantajan palveluksessa ja aikeet vaihtaa työnantajaa. Näiden tekijöiden yhteenlaskettu painoarvo vaihtuvuusriskin ennakoinnissa oli yli 70 prosenttia.

Muitakin tekijöitä nousi esille, mutta kunkin niiden painoarvo oli vain 1–4 prosenttia. Työpaikan vaihdon todennäköisyyttä lisäsivät jonkin verran lyhyt aika nykyisessä työtehtävässä ja työskentely osa-aikaisesti.

Itse työhön liittyvistä tekijöistä merkittävimmin työpaikan vaihtoa ennakoivat epävarmuus työtehtävien jatkumisesta ja tyytymättömyys työn haasteellisuuteen.

– Vaihtuvuusriskin ennakointimallimme osoittaa ne piirteet, kokemukset ja näkemykset, jotka ovat työpaikan vaihtajille yhteisiä. Mallin tarkkuus oli myös varsin hyvä, eli 15:llä malliin sisältyvällä muuttujalla pystyttiin ennustamaan työnantajan palveluksesta poistuminen 75 prosentin tarkkuudella, kertoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Ennakointimalli kertoo lähtöä edeltäneistä työoloista ja yksilöllisistä piirteistä

Varsinaisia syitä työpaikan vaihtoon voi olla monia, ja niiden selvittäminen jää työnantajan tehtäväksi esimerkiksi lähtökyselyin. Malliin sisällytetyt muuttujat kertoivat toteutunutta lähtöä edeltäneistä työoloista sekä yksilöiden piirteistä, mutta eivät niistä vetovoimatekijöistä, joita uudella työnantajalla mahdollisesti oli tarjota.

– Ennakointimalli osoittaa kuitenkin, keihin työpaikalla kannattaa kiinnittää huomiota ja mistä asioista työntekijöiltä kannattaa kerätä tietoa etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, Ervasti summaa.

Erityisasiantuntija Risto Nikunlaakson mielestä ilahduttavaa on, etteivät esihenkilöiden tai työyhteisöjen toimimattomuus juurikaan nousseet esiin työpaikasta poistyöntävinä tekijöinä.

– Sekä esihenkilötyö että työyhteisöjen toiminta ovat seurantatutkimuksissamme parantuneet jatkuvasti, ja ne ovat hyvällä tasolla sekä kunnissa että hyvinvointialueilla, hän toteaa.

Keva seuraa kunta- ja hyvinvointialojen työhyvinvointia ja työkykyä sekä ennustaa henkilöstön eläköitymistä säännöllisesti.

– Työterveyslaitoksen ja Kevan yhteistyönä tehty tutkimus täydentää tietoa henkilöstön vaihtuvuudesta. Kunta- ja hyvinvointialueilla joka kolmas työntekijä eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Koska eläkepoistuma on suurta, on työpaikoilla syytä turvata hyvät työolot, joilla sitoutetaan nykyinen työikäinen henkilöstö. Erityisen tärkeää tämä on työuran alkuvaiheessa olevien työntekijöiden kohdalla, muistuttaa Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.