Kansallismieliset liikkeet hyödyttävät Venäjän valtiojohtoa joko edistämällä hallinnon kannalta suotuisia arvoja tai tarjoamalla tyytymättömyydelle helposti valvottavan purkautumistien. Näin arvelee ulkopoliittisen instituutin tutkija Veera Laine tuoreessa FIIA Working Paper -raportissa Managed nationalism: Contemporary Russian nationalistic movements and their relationship to the government.
Veera Laineen mukaan presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän hallinnossa on otettu entistä kansallismielisempi linja vuosina 2011–2012 velloneiden maan hallitusta vastustaneiden protestien jälkeen.
Kansallismielisyyden nousua on kuitenkin tutkimuksen perusteella ollut nähtävissä Venäjällä jo 2000-luvun alussa entisissä neuvostomaissa nähtyjen niin kutsuttujen värivallankumousten jälkeen.
Kansallismielisyys kuuluu Laineen mukaan venäläiseen konservatismiin. Sillä pyritään vastustamaan länsimaisia arvoja ja ajattelua.
“On selvää, ettei Ukrainan konflikti ole synnyttänyt konservatiivisia ja lännen vastaisia ääniä Venäjällä, vaan se on vahvistanut niitä.”, Laine kirjoittaa.
Poliittinen työkalu
Raportissa keskitytään Venäjän hallinnolle pääosin myönteiseen uuskonservatiiviseen Euraasian nuorten liittoon (EYU) ja hallitusta vastustavia tahoja yhteen kokoavaan vuosittaiseen Venäläinen marssi -tapahtumaan liittyvään useista erillisistä ryhmittymistä koostuvaan kansallismieliseen liikkeeseen. Venäläistä marssia sävyttävät usein muukalaisvastaiset ja äärioikeistolaiset mielenilmaukset.
EYU:n ideologia pohjautuu pitkälti Suomessakin tunnetun radikaalin venäläispolitologin Aleksandr Duginin ajatuksiin. Moskovan valtionyliopiston professori Dugin tunnetaan ”uuden Venäjän profeettana”. Hän on voimakas Suur-Venäjä-ajattelun edistäjä, joka ajaa uuden venäläisen imperiumin rakentamista Itä-Eurooppaan. Duginilla on jo pitkään uskottu olevan runsaasti vaikutusvaltaa Kremlissä. Veera Laineen mukaan Duginin valta on nykyisin epäsuoraa.
EYU:n Suur-Venäjä-ajattelu on Laineen mukaan toisinaan ristiriidassa Venäjän hallinnon Euraasiassa ajaman linjan kanssa. Liike kannattaa Euraasian sitomista Venäjään poliittisena hankkeena. Venäjän hallinnossa integraation nähtäisiin Laineen mukaan ennemmin tapahtuvan talouden kautta.
Laineen mukaan Venäjän johto pyrkii hallinnoimaan kansallismielisten liikkeiden toimintaa tarpeensa mukaan sekä niiden toiminnan rajoittamisen että ruokkimisen kautta. Toisinaan Venäjän johto puoltaa liikkeiden järjestämiä mielenilmauksia ja tukee niiden toimintaa. Joskus liikkeiden toimintaa taas tukahdutetaan esimerkiksi niiden jäsenten pidätyksien kautta. Laine katsoo nationalistisesta liikehdinnästä olevan omilla tavoillaan hyötyä Venäjän valtiolle.
”Hallinnointitoimet paljastavat myös, että hallitus on tietoinen kansan parissa vellovista muukalaisvastaisista asenteista. Kansallismielistä tunnetta ikään kuin hallinnoidaan, jotta yhteiskunnan yhtenäisyys ei vaarantuisi samalla, kun kansallismielisen liikehdinnän energia ja voima pyritään valjastamaan (valtion) käyttöön”, Veera Laine analysoi.
Hänen mukaansa nationalismi on Venäjällä ennen kaikkea poliittinen työkalu. Siksi sen merkityssisältö voi muuttua.
Ei uhkaa nykyhallinnolle
Veera Laineen mukaan kansallismieliset liikkeet eivät kykene haastamaan Venäjän nykyistä hallintoa poliittisesti. Pääsyynä tähän on hänen mukaansa liikkeiden pirstaloituminen Ukrainan kriisin jälkeen. Liikkeillä ei ole mahdollisuuksia järjestäytyä puolueiksi ja niiltä puuttuvat myös selkeät poliittiset tavoitteet.
Laineen mukaan jotkut kansallismielisten liikkeiden ajamista ajatuksista voivat nauttia kansan enemmistön tukea. Nationalistiset liikkeet eivät kuitenkaan pysty saamaan tukijoitaan liikkeelle sellaisella tavalla, joka mahdollistaisi todellisen vaikuttamisen.
”Kansa pitää niitä ääriaineksena ja huligaaneina niin kauan, kun niiden johtajat säilyvät samoina”, Laine kirjoittaa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että järjestöjen toiminnan ohjailu ja hallinnointi vaatii Venäjän valtiolta resursseja, jotka uhkaavat käydä vähiin.
Todellinen kysymys onkin Laineen mukaan se, kuinka kauan Venäjän hallinnolla on varaa pitää kansallismielinen liikehdintä talutusnuorassaan.
Laine pitää mahdollisena, että Venäjän taloustilanteen heikkeneminen voi ruokkia etnisiä jännitteitä maan rajojen sisällä.
